Tosi-tv:n varjopuolista keskustellaan vähän, vaikka useilla osallistujilla on ollut negatiivisia kokemuksia tuotannoista. Monille tuotantoihin osallistuminen on aiheuttanut muun muassa psyykkisiä ongelmia.
Temptation Island Suomeen osallistuneen Valto Harvistolan mukaan ongelmia voitaisiin ehkäistä tuotannon paremmalla taustatyöllä.
– Mun mielestä ei saisi olla mitään mielenterveysongelmia taustalla, jos formaatissa on riski tapahtua ikäviä asioita.
Myös osallistujien ymmärrystä siitä, mihin he ovat ryhtymässä, tulisi lisätä. Harvistolan mukaan casting-tilaisuus, jossa osallistujat valitaan, on hyvin pintapuolinen. Osallistuja ei saa kunnollista kuvaa siitä, mihin on lähdössä. Myöskään aikaisempia kausia katsomalla ei näe, mitä ohjelmaan osallistuminen todellisuudessa tarkoittaa.
– Kaikki lävähtää vasta paikan päällä naamalle, esimerkiksi kuinka raskasta se on henkisesti. Siellä on alkoholia ja muuta, mikä vaikuttaa päänuppiin.
Harvistola ei lähtisi uudestaan koettuaan tosi-tv maailman kertaalleen.
– Mikään ei ole tommosen touhun arvosta.
Kuka kantaa vastuun?
Tampereen yliopiston tutkijatohtori Pauliina Tuomen mukaan tositelevisio-ohjelmien osallistujista ei kanneta tarpeeksi vastuuta. Monissa tuotannoissa on tarjolla ainakin jonkinlaista tukea, mutta Tuomen mielestä välillä on kyse puhtaasti tuotannon käsien pesusta.
– Kyseessä voi olla päälleliimattu oikeutus sille, että tehdään viihdettä, josta voi seurata mielenterveysongelmia.
Tuomen mukaan tosi-tv:n tuotannolle pitäisi laatia yhteinen eettinen ohjesäännöstö. Näin voitaisiin taata myös terapiapalvelut, eikä lupaus niistä olisi pelkkä korulause muiden joukossa.
Tuotannoissa luodaan tarkoituksella puitteet, joissa osallistujille tapahtuu tietynlaisia asioita. Silloin yksilöillä tehdään draamaa, josta myös tuotanto on vastuussa.
– Yksilön vastuuta ei voi poissulkea ja myös katsojalla on vastuu. Jos on katsojia, niin näitä ohjelmia tehdään. Mutta myös tuotannolla on vastuu siitä, millaista viihdettä he tarjoavat.
Tiukkojen sopimusten varjopuolet
Valto Harvistolan mukaan Temptation Island Suomen kokemuksesta teki rankan myös se, ettei ohjelmasta saanut puhua etukäteen. Kokemusten käsittelyn kanssa jäi ohjelman julkaisua odotellessa todella yksin.
Osallistujien vaitioloa säännellään usein tiukoilla sopimuksilla. Helsingin yliopiston professori Olli Norroksen mielestä tuotannoilla on hyvä syy vaatia tiukkaa vaitioloa esimerkiksi liikesalaisuuksista ja juonipaljastuksista. Monesti sopimukset menevät kuitenkin pidemmälle.
– Jos tuollaiseen sopimukseen pistää nimensä, niin ilman muuta kannattaa olla tarkkana.
Se, että osassa sopimuksista kielletään puhuminen myös jälkikäteen, on Norrosen mielestä kohtuutonta.
"Kansainväliset formaatit vaikuttavat sisältöihin"
A-studio oli yhteyksissä kanaviin ja tuotantoyhtiöihin, mutta he eivät halunneet osallistua keskusteluun.
Audiovisuaalisen alan tuottajien edunvalvonta- ja tekijänoikeusyhdistys APFI:n toiminnanjohtaja Teemu Kalliala kommentoi A-studiolle sähköpostitse, että sopimuksen sisältöihin vaikuttavat kotimaisten televisiokanavien lisäksi kansainvälisten formaattien lisenssien vaatimukset. Osallistujien taustoja sen sijaan selvitetään Kallialan mukaan sen verran kuin on lain puitteissa mahdollista.
Ylen Luovien sisältöjen johtaja Ville Vilen kommentoi Ylen tosi-tv tuotantoa ja erityisesti Au pairit -sarjaa puhelimitse. Au pairit -sarjan sopimukset olivat MOTin selvityksessä lievimpiä, mutta niihinkin liittyi tiukkoja salassapitovaatimuksia.
Vilenin mukaan Yleisradiolla ollaan oltu tietoisesti tekemättä kilpailuohjelmia, jotka vievät ihmiset äärirajoille henkisesti tai fyysisesti. Ylen esittämästä Au pairit -ohjelmasta esille nostettuja ongelmia Vilen pitää tyypillisinä formaatille. Ohjelman kuvauksissa on ollut ongelmia muun muassa lapsiaan väkivaltaisesti kohdelleen perheen vuoksi.
– Kaikissa ohjelmissa tulee aina jotakin. Au paireissa työskennellään ulkomailla ja silloin voi tulla yllätyksiä.
Lue lisää:
Kuuntele alta Takaisin Pasilaan -podcast: lähtisikö entinen BB-kilpailija enää tänä päivänä mukaan?
