Hallitus löysi lopulta sovun kevään kehysriihessä, mutta uusi kriisi voi odottaa jo nurkan takana, sillä monia vaikeita päätöksiä siirrettiin syksyn budjettiriiheen.
Yhdeksän päivän mittaiseksi venynyt kehysriihi ei antanut kovin hyvää kuvaa hallituksen toimintakyvystä. Taustalla painoivat myös koronakriisi, hallituspuolueiden kannatus sekä kesällä pidettävät kuntavaalit.
– Poikkeuksellisen pitkä kehysriihi kertoo siitä, että puolueiden välillä on selviä ideologisia eroja. Lisäksi keskusta halusi osoittaa, että se ei ole pelkkä hallituksen apupuolue, sanoo Tampereen yliopiston valtio-opin professsori Ilkka Ruostetsaari.
Listasimme alle viisi isoa kysymystä, jotka ovat hallituksen pöydällä syksyllä.
1. Miten Suomesta tehdään hiilineutraali?
Hallitus on sitoutunut tekemään päätöksiä, joiden avulla Suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi ei tuota enempää hiilidioksidipäästöjä kuin se pystyy sitomaan esimerkiksi metsien ja soiden avulla.
- Tästä hallitus päätti: Hallitus päätti nostaa turpeen verottoman pienkäytön alarajaa sekä tukea turvetuotannosta luopuvia yrittäjiä yhteensä 70 miljoonalla eurolla. Turpeen verotuksen muutoksesta aiheutuvat päästöt komensoidaan, eli hallitus etsii vastaavat päästövähennykset muualta.
- Tästä hallituksen pitää päättää: Suurin osa päätöksistä on edelleen tekemättä. Hallituksen on tarkoitus hyväksyä ilmasto- ja energiastrategia syksyllä 2021. Päästövähennyksiä haetaan muun muassa liikenteestä, asumisesta ja maataloudesta.
2. Miten työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin?
Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Tällä hetkellä 15–64-vuotiaiden työllisyysaste on noin 70 prosenttia.
- Tästä hallitus päätti: Kehysriihessä päätetyillä toimilla on tarkoitus saada yli 40 000 uutta työllistä. Valtiovarainministeriö tosin arvioi työllisyyden kasvavan vain noin 11 000 työllisellä. Hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista.
- Tästä hallituksen pitää päättää: Hallituskauden loppuun mennessä tehdään päätökset 110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista. Myös päätös työttömyysturvan euroistamisesta siirtyi.
3. Menokehystä korotettiin – mistä leikataan?
Hallitus päätti korottaa valtion menokehyksiä, joiden tarkoitus on tukea talouden kestävyyttä ja estää menojen kasvu. Samassa yhteydessä hallitus päätti leikata menoja 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen.
- Tästä hallitus päätti: Menokehykset ylitetään 900 miljoonalla vuonna 2022 ja 500 miljoonalla vuonna 2023. Hallitus leikkaa menoja pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Kotitalousvähennystä korotetaan.
- Tästä hallituksen pitää päättää: Leikkaukset jaetaan ministeriöiden kesken ja niistä on tarkoitus päättää tarkemmin syksyllä, mutta suurin vähennys (110 miljoonaa euroa) osuu liikenne- ja viestintäministeriön tontille. Lisäksi ensi syksyn budjettiriihessä päätetään 100–150 miljoonan euron veronkorotuksista.
4. Miten Veikkauksen tuotot korvataan?
Veikkauksen rahapelitoiminnan tuottojen pieneneminen vähentää urheilun ja kulttuurin rahoitusta.
- Tästä hallitus päätti: Vuosien 2022 ja 2023 osalta rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskua kompensoidaan edunsaajille. Kompensaatio on 330 miljoonaa vuonna 2022 ja 305 miljoonaa vuonna 2023.
- Tästä hallituksen pitää päättää: Hallituksen on tarkoitus päättää tämän vuoden loppuun mennessä uudesta rahoitusmallista, jolla korvataan rahapelitoiminnan jättämiä aukkoja. Uudistus toteutetaan vuodesta 2024 alkaen.
5. Miten koronan vaurioita korjataan?
- Tästä hallitus päätti: Hallitus sopi kohdentavansa rahoitusta koronan vaikutusten lieventämiseksi. Hallitus haluaa tukea nuorten mielenterveyttä, kouluttautumista ja työllistymistä sekä paikata etäopetuksen aiheuttamaa oppimisvajetta.
- Tästä hallituksen pitää päättää: Yksityiskohdista on tarkoitus päättää budjettiriihessä 2021.
Näkemyserot eivät ole kadonneet
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus peri edeltäjänsä, pääministeri Antti Rinteen (sd.) johdolla neuvotellun hallitusohjelman.
Koronapandemian myötä hallituksen tilannekuva on muuttunut, ja valtio on ottanut miljardeja euroja velkaa kriisin hoitamiseksi.
– Ohjelma kuorrutettiin hyvillä aikomuksilla ja tavoitteilla, mutta piru asuu yksityiskohdissa eli tässä tapauksessa keinoissa. Niihin jäi väljyyttä, sillä luotettiin siihen, että talouskasvu ja työllisyys kuittaa menot, Ruostetsaari sanoo.
Ruostetsaaren mukaan ministerit kävivät kehysriihen aikana poikkeuksellisen voimakasta keskustelua julkisuuden kautta.
– Jos ajatellaan positiivisesti, kriisi on aina uusi mahdollisuus. Mielenkiintoinen kysymys on, millaisia haavoja tästä jäi puolueiden välisiin suhteisiin. Nämä erilaiset näkemykset eivät ole kadonneet, vaan ne ovat edessä myös syksyn budjettiriihessä.
Lue aiheesta lisää:
Yhdeksän piinallista päivää – katso tästä hallituksen puolivälikriisin tuskaisimmat hetket