Autojen käyttövoimien pitäisi muuttua tällä vuosikymmenellä vauhdilla, jos liikenteen hiilidioksidipäästöt halutaan puolittaa. Hallitus julkaisi aiemmin viikolla periaatepäätöksensä tieliikenteen päästöjen vähennyskeinoista.
Jotta päästöt puolittuisivat vuoteen 2030 mennessä, tarjolla on ensimmäisessä vaiheessa monenlaisia tukitoimia. Niiden avulla korvataan fossiilisia polttoaineita muun muassa sähköllä ja biokaasulla ja uudistetaan ajoneuvokantaa.
Tukitoimiin aiotaan käyttää lähivuosina yhteensä noin 360 miljoonaa euroa.
Lähiaikoina tulossa on lisäksi selvityksiä etätöiden ja liikennepalveluiden päästövähennysvaikutuksista, yhdistetyistä kuljetuksista ja logistiikan digitalisaatiosta.
Nykyistä suuremmat tuet sähköautoon kelpaisivat autoalalle
Asiantuntijat pitävät tukitoimia hyvänä alkuna, vaikkakin uskovat vielä lisää toimia tarvittavan.
– Kyllä siinä on oikeita elementtejä, tasapainoinen paketti erilaisia tukia esimerkiksi latausverkostoon. Ollaan oikealla tiellä, mutta matkaa on, toteaa Pellervon taloustutkimuksen PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
– Ykkösvaiheen ratkaisut ovat tukia ja rahanjakoa eli porkkanapuolta löytyy. Sen sijaan selkeitä ratkaisuja esimerkiksi jonkin teknologian valintaan ei edelleenkään näy, katsoo uudistuvan liikenteen professori Heikki Liimatainen Tampereen yliopistosta.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin johtava tutkija Marita Laukkanen kuvailee toimia oikeansuuntaisiksi, mutta liikkeellelähtöä varovaiseksi.
Autoala kiitteli kerrottuja tukitoimia aiemmin viikolla.
– Periaatepäätöksessä esitetyt sähkö- ja kaasuautojen hankintakannusteet sekä latausinfratuet ja kaasujakeluverkoston investointituet ovat tärkeitä kannustetoimia, jotka nopeuttavat autokannan käyttövoimamurrosta, tiedotteessa todetaan.
Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio toivoi kuitenkin, että sähköautojen hankintatuen suuruus nousisi nykyisestä 2000 eurosta, ja tuen yläraja autojen hinnoissa poistuisi.
Asiantuntijat: Mukavat keinot tuskin riittävät
Miten pitkälle päästövähennyksissä nyt listatuilla toimilla päästään? PTT:n Lahtinen muistuttaa ennustamisen olevan nopean teknologisen kehityksen vuoksi vaikeaa.
– Ei tavoitteeseen päästä pelkästään mukavilla keinoilla. Esimerkiksi ajokilometrien hinnan pitää nousta siellä, missä voidaan käyttää julkista liikennettä, Lahtinen sanoo.
– Käytännössä liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä tarkoittaa jotakuinkin sitä, että fossiilisten polttoaineiden kulutus pitäisi tuohon mennessä puolittaa, sanoo VATTin Laukkanen.
– On hankala yhtälö käytännössä liki puolittaa fossiilisten polttoaineiden kulutus ilman, että otetaan käyttöön hintaohjausta, joka vääjäämättä nostaa fossiilisten polttoaineiden hintaa, Laukkanen sanoo.
Hän muistuttaa, että yhtenä keinona päästövähennyksiin on listattu biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen laajentaminen.
– Sekin nostaa polttoaineiden hintoja, vaikka on vähän vaikeammin jäljitettävissä, että minkä verran, mutta autoilijan kukkarossa sekin näkyy, Laukkanen toteaa.
– Voisi sanoa, että ikäviä ratkaisuja vältellään, kommentoi Tampereen yliopiston Liimatainen.
"Rahaa täytyy ammentaa tukipuolelle ihan tosissaan"
Polttoaineveron korotus on aiemmin ollut esillä yhtenä keinona päästövähennyksiin. Enää sitä ei periaatepäätöksen vaihtoehdoissa mainita, koska varsinkin hallituspuolue keskusta on torpannut ajatuksen.
Veronkorotus myös suututtaisi nopeasti monet autoilijat, ja moni katsoo polttoaineet jo nyt liian kalliiksi. Polttoaineveron alentamista vaativa kansalaisaloite keräsi keväällä nopeassa ajassa yli 50 000 nimeä.
– Lyhyellä aikavälillä veron korotus vaikuttaa hirveän vähän, se lähinnä lisää kustannuksia. Pitkällä aikavälillä sillä on vaikutuksia, mutta jos päästövähennyksiin lähdetään verot edellä, niin muutosten täytyisi olla niin isoja, että se ei ole yhteiskunnallisesti kestävä tapa, PTT:n Lahtinen toteaa.
VATTin Laukkanen pitää veromuutosta yhtenä kustannustehokkaana keinona päästövähennyksiin. Samoilla linjoilla oli moni muukin taloustieteilijä talvella Ekonomistikoneen kyselyssä.
– Nyt näyttää, että on etukäteen rajattu pois joitakin toimia, esimerkiksi polttoaineverojen korotuksiin osa hallituspuolueista ei tunnu enää taipuvan.
– Jos rajataan paletista pois fossiilisten polttoaineiden verojen ja päästömaksujen korottaminen, täytyy ammentaa ihan tosissaan rahaa tukipuolelle, Laukkanen kommentoi.
Ministeri uskoo liikenteen sähköistymisen auttavan. Tavoitteena on jopa 700 000 sähköautoa vuosikymmenen lopulla.
– Jos liikenne sähköistyy tavoitteen mukaisesti, myös vaikutus fossiilisen polttoaineen hintaan jää huomaamattomaksi. Kuljetusten kustannuksia pidetään tarkkaan silmällä, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) mainitsi tiedotteessa.
Näin liikenteen päästöt jakautuvat ja näin niiden ennakoidaan kehittyvän jo aiemmin päätetyillä päästövähennystoimilla.
EU linjaa päästövähennyskeinoja kesällä
EU-tasolta odotetaan kesällä jälleen linjauksia uusien autojen päästönormeista, mikä vaikuttaa paljon myös Suomessa myytäviin autoihin.
EU-tason päästökauppaa Tampereen yliopiston Liimatainen ei tieliikenteeseen odota, tai korkeintaan se koskisi raskasta liikennettä.
Jos tavoite päästöjen puolittamisesta ei näytä toteutuvan, hallitus kertoo tekevänsä päätökset muista tarvittavista toimista.
– Tätä varten hallitus jatkaa eri toimenpiteiden, kuten fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua, tiedotteessa mainitaan.
Päästökaupan valmistelu on herättänyt myös kritiikkiä. Ylen jutussa helmikuussa monet etujärjestöt kritisoivat bensan ja dieselin hintaa nostavan päästökaupan valmistelua, sillä muiden päästövähennyskeinojen tehoa ei vielä tiedetä.
Lue myös