Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Saksa keventää pakon edessä nuorten ilmastotaakkaa – uusilla päästötavoitteilla merkittäviä vaikutuksia dieselmersuista Fortumin omistuksiin

Saksan hallitus linjasi uudet ilmastotavoitteet ennätysvauhtia. Syynä on perustuslakituomioistuimen yllättävä päätös, jonka mukaan Saksa oli jättämässä kohtuuttoman taakan nuorille sukupolville. Tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2045.

Tuulivoimapuisto Parchimissa.
Uusien päästötavoitteiden saavuttamiseksi Saksan pitää lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Tuulivoimapuisto Parchimissa. Kuva: Jens Buettner / EPA
  • Suvi Turtiainen

BERLIINI Saksan hallitus on harvoin yhtä ketterä.

Alle kaksi viikkoa yllättävän perustuslakituomioistuimen linjauksen jälkeen liittokansleri Angela Merkelin hallitus esitteli keskiviikkona uudet päästötavoitteet.

Luvassa on selviä kiristyksiä. Esitellyn lakipaketin tavoite on tehdä Saksasta hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä eli viisi vuotta aiempaa tavoitetta nopeammin.

Saksa leikkaa hiilipäästöjä 65 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta, kun aiempi tavoite oli 55 prosenttia.

Ilmastolakien kiristämisen taustalla on Karlsruhen perustuslakituomioistuimen huhtikuun lopussa antama päätös. Tuomioistuimen mukaan Saksan vuonna 2019 päättämät ilmastolait eivät ole riittäviä vaan jättävät kohtuuttoman kuorman nuorille sukupolville.

Jos päästöjä ei leikata aiemmin, tuomioistuimen mukaan nuorten sukupolvien vapaus saattaa vaarantua.

Lue lisää: Greta Thunbergin ilmastoliikkeelle ja Greenpeacelle voitto: Oikeus määräsi Saksan tiukentamaan ilmastolakiaan

Päästöleikkaukset osuvat myös Fortumiin

Keskiviikkona esitelty lakiehdotus linjaa uudet päästötavoitteet eri sektoreille vuoteen 2030 asti. Päästöleikkaukset kohdistuvat etenkin energiantuotantoon.

Fortumilla on Saksassa mittavia omistuksia energiayhtiö Uniperin kautta. Fortum on Uniperin pääomistaja.

Fortum ja sen enemmistöomistaja Suomen valtio ovat olleet Saksan ympäristöjärjestöjen kovan kritiikin kohteena. Syynä on Uniperin Datteln 4 -hiilivoimalan liittäminen verkkoon viime vuonna, vaikka Saksan tavoitteena on ollut luopua hiilivoimasta viimeistään vuoteen 2038 mennessä.

Uuden lakipaketin myötä hiilivoimasta luopuminen saattaa saksalaisarvioiden mukaan aikaistua 2038 takarajasta jopa useilla vuosilla.

Greenpeacen ja Fridays For Futuren mielenosoitus vaati Datteln 4 -voimalan sulkemista toukokuussa 2020.
Greenpeacen ja Fridays For Future -ilmastoliikkeen mielenosoitus Datteln 4 -voimalan luona toukokuussa 2020. Kuva: Friedmann Vogel / EPA

Fortumin toimitusjohtajan esikunnassa johtajana toimiva Esa Hyvärinen sanoo Fortumin olevan odottavalla kannalla Saksan tulevien linjausten suhteen.

– Tässä ei keinoista puhuta vielä mitään, Hyvärinen sanoi keskiviikkona puhelimitse.

– Katsotaan, miten laki määräytyy lopulta.

Lue lisää: Voiko Alankomaat määrätä Fortumin omistaman Uniperin hiilivoimalan kiinni ilman, että maksaa korvauksia? Uniper haluaa selvittää oikeudessa

Ympäristöministeri Svenja Schulze ei keskiviikkona antanut uutta takarajaa hiilestä luopumiselle, kun asiasta kysyttiin lehdistötilaisuudessa. Hän sanoi sen riippuvan uusiutuvien energialähteiden rakennustahdista.

Tutkimuslaitos Agora Energiewenden mukaan hiilivoimasta pitäisi luopua vuoteen 2030 mennessä, jos tavoitteena on hiilineutraalius jo vuonna 2045. Samaan aikaan uusiutuvien energiamuotojen, kuten tuulivoiman, määrää on lisättävä huomattavasti.

Lisää sähköautoja dieselmersujen tilalle

Yhden mittavan leikkauskohteen muodostavat liikenteen päästöt, mikä pakottaa Saksan jouduttamaan liikenteen sähköistämistä.

Saksan talouden selkäranka autoteollisuus on lähtenyt sähköautojen kehittämiseen takamatkalta.

Sähköautoja latauksessa kadun varressa Bremenissä.
Sähköautoja latauksessa Saksan Bremenissä. Kuva: Focke Strangmann / EPA

Kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien yhteishallitus ei ole halunnut antaa aikarajaa uusista polttomoottoriautoista luopumiselle. Gallupeissa suurimmaksi puolueeksi noussut, oppositiossa oleva vihreä puolue sen sijaan haluaa luopua uusista polttomoottoriautoista vuonna 2030.

Miksi Saksassa vihataan Teslaa ja rakastetaan salaa Elon Muskia?

Ilmastotoimista on tulossa Saksan syyskuun vaalien yksi suurimmista vaaliteemoista. Saksan hallituksen ripeitä päästölinjauksia onkin pidetty vastauksena vihreän puolueen gallupsuosiolle.

Ympäristöministeri Schulze sanoi keskiviikkona uskovansa, että vaalikamppailun aikana ja tulevissa hallitusneuvotteluissa määritellään tarkemmin se, miten eri puolueet haluavat nyt laaditut päästötavoitteet käytännössä toteuttaa.

Lakiehdotus siirtyy Saksan parlamentin käsittelyyn, ja se on tarkoitus hyväksyä tämän vaalikauden aikana.