Korona on kohdellut kaltoin etenkin elokuva-alaa. Esimerkiksi Uudellamaalla on tällä hetkellä kuuden hengen kokoontumisrajoitus, ja vaikka jotkut elokuvateatterit ovat auki, kyse ei ole liiketoiminnasta. Toisin kuin elokuva-ala, esimerkiksi ravintola-ala on saanut nopeilla päätöksillä lisää liikkumatilaa.
Suomen elokuvateatteriliiton puheenjohtaja Aku Jaakkola ihmettelee rajoituksia määräävän aluehallintoviraston eli avin toimintaa. Jaakkolan mukaan hallituksen exit-suunnitelma on elokuvateattereiden kannalta toimiva, mutta avi ei halua noudattaa sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirjettä.
– Hallitus on linjannut huojennuksista, mutta avia tämä ei näytä kiinnostavan pätkän vertaa, Jaakkola tykittää.
STM:n julkisen ohjauskirjeen mukaan avin pitäisi ottaa määräämissään rajoituksissa huomioon tilojen ja tapahtumien ominaispiirteet.
– Jos jonkin alan tai tapahtuman ominaispiirre on se, että istutaan hiljaa nenät samassa suunnassa hyvin ilmastoidussa tilassa, pitäisi tällainen ala avata ohjauskirjeen mukaan ensimmäisenä. Näin ei kuitenkaan toimita, Jaakkola jatkaa.
Jaakkolan mukaan laki edellyttää rajoitustoimissa myös tarkkarajaisuutta, eli rajoituksia pitäisi pystyä kohdistamaan huomattavasti tarkemmin.
– Tällä hetkellä parinvaihtojuhlat ja elokuva-ala ovat samojen rajoitusten piirissä, vaikka toisessa liikkuu tauteja, toisessa ei.
Tarkkarajaisuus puuttuu
Elokuva-alan yhdistysten keskusjärjestön Suomen Filmikamari ry:n toimitusjohtaja Tero Koistinen on Aku Jaakkolan kanssa samaa mieltä. Korona-aikana Suomessa on ollut 1,6 miljoonaa elokuvateatterikäyntiä, mutta tiedossa ei ole ainuttakaan elokuvateattereista lähtenyttä tartuntaketjua.
– Tämän pitäisi puoltaa sitä, että rajoitukset voisivat olla lievemmät kuin tiettyjen alueiden kuusi tai kymmenen henkeä.
Koistista kummastuttaa, ettei hallituksen linjauksiin voi luottaa, koska viranomaiset näyttävät tekevän mitä lystäävät.
– STM:n äskettäisen ohjauskirjeen mukaan leviämisalueilla pitäisi olla kymmenen hengen kokoontumisrajoitus, mutta tätäkään muutosta avi ei ole noudattanut. Tämä kaikki näyttäytyy siten, että maanantaina hallitus kertoo eri alueiden rajoituksista, mutta seuraavana päivänä avi tekeekin aivan muunlaisia päätöksiä.
Koistisen mukaan ongelmana on myös, että rajoitus on sama, oli kyseessä sitten 20 tai 600 hengen teatterisali, kuten esimerkiksi Helsingin Tennispalatsi 1.
– Jokainen pystyy havaitsemaan omin silmin, ettei kyse ole mistään tarkkarajaisuudesta tai terveysturvallisuuteen vaikuttavasta asiasta. Onhan tämä älytöntä.
Koistinen ihmettelee myös rajoitusten keskinäistä epäloogisuutta. Väliaikaiseen tartuntatautilakiin kuuluu oleellisena osana kahden metrin turvaväli.
– Jos 120 hengen salissa noudatetaan kahden metrin turvavälejä, se tarkoittaa sitä, että sisään voidaan ottaa neljätoista ihmistä.
Kesäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien kokoontumisrajoitus kuitenkin kasvaa 50 henkeen. Samaan aikaan väliaikainen tartuntatautilaki on edelleen voimassa.
Kiinassa tehtiin ennätys
Kotimainen elokuva-ala on saanut myös hyviä uutisia: sille on myönnetty tukipaketti, jonka yksityiskohdat eivät tosin ole vielä tiedossa.
Muualla maailmassa taas ihmiset ovat päässeet nauttimaan valkokankaiden tarjonnasta. Viime viikonloppuna Tanskassa pääsi elokuviin koronapassilla, ja myös Yhdysvalloissa teatterit ovat auenneet. Viime helmikuu oli Kiinassa lipunmyynnin kannalta kaikkien aikojen tuottoisin, ja Ruotsissa hallitus on ilmoittanut, että kesäkuussa elokuvateatterit avautuvat koko maassa 50:lle hengelle.
– Toisin kuin meillä Suomessa, Ruotsissa tuskin tarvitsee pelätä, etteikö näin myös tapahtuisi, Aku Jaakkola sanoo.
Suomen elokuva-alan liiketoimintaan korona-aika on vaikuttanut rajusti. Menetysten arvioidaan nousevan 110 miljoonaan euroon.
– Rajat on pidetty auki, jotta Suomeen on saatu rakennusmiehiä. Ravintoloihin on kohdistunut rajoituksia, mutta ne ovat olleet maltillisia meihin verrattuna. Elokuva-alaa on kyykytetty, ja olen yleensäkin ihmetellyt, mitä pahaa kulttuuri on tehnyt, koska sitä on kohdeltu tällä tavalla, Aku Jaakkola toteaa.
Korjaus 12.5. klo 21:50: Korjattu Tero Koistisen toisen kappaleen toisessa kappaleessa sana kiihtymisvaihe leviämisvaiheeksi.
Lisää aihepiiristä: