Olympiastadionin reippaasti ylittynyttä remonttibudjettia tilkitään sekä Suomen valtion että Helsingin kaupungin lisärahoituksella.
Maan hallitus esittää tänään julkistamassaan kolmannessa lisätalousarviossa noin 38 miljoonan euron rahoitusta Olympiastadionin ylittyneen remonttibudjetin kattamiseen.
– Aikanaan on sovittu kaupungin kanssa, että hanke rahoitetaan puoliksi. Hallitus esittää nyt eduskunnalle tätä tarvittavaa loppurahoitusta valtion osalta, opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Esko Ranto sanoo.
Hallituksen esittämä lisärahoitus menee vielä eduskunnan käsiteltäväksi.
– Tarkoituksena on, että tämä hallituksen kolmas lisätalousarvio saataisiin käsiteltyä eduskunnassa ennen kesälomaa, Ranto sanoo.
Helsingin kaupunginvaltuusto on jo kaupungin osalta hyväksynyt noin 38 miljoonan euron lisälaskun.
Olympiastadionin lisärahoitusta koskevaa päätöstä edelsi kiivas keskustelu Helsingin kaupunginvaltuustossa. Helsingin lisärahoituksen ehtona oli, että Suomen valtio osallistuu kohonneisiin kustannuksiin yhtä suurella lisärahoitusosuudella.
Helsingin kaupunki ja valtio ovat rahoittaneet hanketta tähänkin saakka puoliksi.
Ylijohtaja: Kyseessä on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde
Viitisen vuotta kestäneen remontin kustannukset ovat nousseet lähtöhinnasta kaikkiaan yli sata miljoonaa euroa ja nyt hintalappu on liki 337 miljoonaa euroa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Esko Ranto muistuttaa, että kyseessä on valtakunnallisesti merkittävä ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde.
– Arvokkaan kohteen kunnostaminen oli ilman muuta tärkeää. Remontti oli myös tärkeää tehdä niin, että stadion on jatkossa mahdollisimman monikäyttöinen, Ranto sanoo.
Hankkeen kustannuksia nostivat muun muassa se, että stadionille rakennettiin Euroopan jalkapalloliitto Uefan vaatimusten mukaisia turvatoimia. Myös laaja maanalainen rakentaminen nosti remontin hintaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön johtajan Tiina Kivisaaren mukaan kustannusten nousun taustalla on myös voimakas noususuhdanne ja sen myötä kallistuneet rakennusurakoiden hinnat. Olympiastadionin uudistuksen enimmäishinnasta sovittaessa vuonna 2014, hankkeen rahoituksessa ei huomioitu niin sanottua tarjoushintaindeksiä eli rakennuskustannusten nousua.
Vuosina 2015–2020 rakennusala on elänyt erityisen voimakasta noususuhdannetta, jonka johdosta työvoiman ja materiaalien hinnat ovat olleet jatkuvassa kasvussa.
– Tarkasti suojellun rakennuksen uudistamisen yhteydessä ilmeni lukuisia yllätyksiä ja työ osoittautui huomattavasti ennakoitua vaativammaksi huolellisesta suunnittelusta huolimatta, Kivisaari sanoo.
Kivisaari mainitsee esimerkeiksi ennakoitua laajemmat ja vaativammat kallion louhinnat ja vahvistukset, kosteusvaurioituneiden rakenteiden uusiminen sekä betonirakenteiden lisätyöt niin uudis- kuin peruskorjauslohkoilla.
– Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ja vanhan kohteen peruskorjauksessa tulee aina vastaan myös yllätyksiä.
Remontin valvonta haastavaa
Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi tammikuussa,että Olympiastadionin perusparannuksen valvonta ei ole vastannut monimuotoisen ja pitkäkestoisen hankkeen vaatimuksia.
VTV:n mukaan hankkeen ohjausryhmä ei onnistunut huolehtimaan siitä, että ison projektin kustannukset pysyvät hallinnassa ja hanke aikataulussa.
Valtio on omissa linjauksissaan määritellyt enimmäissumman, jolla se osallistuu rahoitukseen. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan perusparannuksen urakalle ei sen sijaan ollut asetettu kattohintaa vaan se muuttui, kun lisä- ja muutostöitä hyväksyttiin. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan urakkamalli oli ristiriidassa valtion rahoituslinjauksen kanssa.
Voit keskustella Olympiastadionin remontista keskiviikkoon kello 23 asti.
Lue myös:
Olympiastadionin uudistus on valmis – Projektijohtaja: "Kohdetta voi esitellä ylpeydellä"