Päällisin puolin vilkaistuna ranta Kotkan Lehmäsaaressa näyttää siistiltä. Totuus paljastuu, kun Pidä saaristo siistinä ry:n itäisen Suomenlahden huoltomies Jouni Kelkka kulkee rantaviivaa pitkin, silmäilee maahan ja potkiskelee aaltojen rannalle huuhtomia ruokokasoja.
Kasojen seasta pilkistää roska toisensa jälkeen. Mäntysuopapullo, ilmapalloja, tyhjä tupakka-aski, huulipuna, pilkkitoukkapurkki… Kelkka poimii roskat pussiin ja pussi täyttyy. Kaikkein eniten löytyy epämääräistä muoviroskaa ja useampia juomatölkkejä.
– Roskan määrä on onneksi vähentynyt vuosien aikana. Aikaisemmin saattoi tulla jätesäkillinen roskaa eli neljä tai viisi muovikassillista, mutta nyt ainoastaan yksi pussi, sanoo rantaroskaseurantaa Lehmäsaaressa vuosia tehnyt Jouni Kelkka.
Pussin sisältö ei ole juuri muuttunut. Lehmäsaaren roskat ovat enimmäkseen muovia, joka kulkeutuu meren mukana rantaan.
Urbaanit kaupunkirannat ova roskaisimpia
Itämeren tilaa seurataan useilla mittareilla. Rantaroskien määrää on laskettu vuodesta 2012 lähtien. Kansallisessa seurannassa on 13 rantaa ympäri Suomea. Pohjoisin seurantaranta on Kalajoen Hiekkasärkät, eteläisimmät paikat puolestaan Utön ja Örön saaret. Itäisin ranta on Kotkan Lehmäsaaressa.
Erilaisia rantatyyppejä on kolme: urbaani kaupunkiranta, luonnontilainen ranta ja peri-urbaani eli välimuotoinen ranta kaupungin läheisyydessä. Lehmäsaari kuuluu näistä viimeiseen.
– Erityyppisten rantojen välillä roskatkin vaihtelevat. Kaupunkirannat on roskaisempia ja niistä löytyy eniten muovikääreitä, muovin riekaleita ja tupakantumppeja. Ulkosaariston kohteissa roskaa on vähemmän ja ne ovat saattaneet kulkeutua pidempiä matkoja, kertoo projektipäällikkö Atte Lindqvist Pidä saaristo siistinä -yhdistyksestä.
Roskat kerätään rannoilta kolme kertaa vuodessa aina samalta sadan metrin kaistaleelta, jotta tuloksia voidaan vertailla. Löydetyt roskat lasketaan ja kategorisoidaan materiaalien mukaan.
Uutena luokkana ovat kasvomaskit, joita Kotkan Lehmäsaaresta ei löytynyt ainuttakaan.
EU on määritellyt hyvän rannan kynnysarvoksi enintään 20 roskaa sadan metrin matkalla. Suomen rannoilla roskia on keskimäärin kaksinkertaisesti. Roskia on edelleen liikaa, vaikka Suomen tilanne rantojen roskaantumisen suhteen on kohtalaisen hyvä verrattuna maailman roskaisimpiin paikkoihin.
– Meillä ei kellu valtavia jätelauttoja, mutta parannettavaa on. Usein kyse on rannan käyttäjien jälkeensä jättämästä take away -roskasta, pikniktavaroista ja etenkin tupakantumpeista, sanoo Pidä saaristo siistinä ry:n projektipäällikkö Atte Lindqvist.
Suomessa, kuten joka puolella maailmassa, tupakantumpit ovat yleisin roska. Löydetyistä rantaroskista yli 60 prosenttia on tupakantumppeja.
Vajaa kymmenen vuotta on seuranta-ajaksi liian lyhyt johtopäätösten tekemistä varten. Tulokset riippuvat paljon siitä, millaisesta rannasta on kyse. Roskaisimpia ovat kaupunkirannat kuten Turun Ruissalo ja Helsingin Pihlajasaari.
Ihmisten asenne on muuttunut
Roskaisuuteen vaikuttaa myös rakentaminen. Rakennustyömailta karkaa roskia, kuten räjäytystöissä käytettäviä panoslankoja. Rakennustöiden valmistuttua roskan määrä on vähentynyt. Ilmiö näkyi myös Lehmäsaaressa, kun rakennustyöt Kotkan Mussalon satamassa valmistuivat.
Lehmäsaarta seuranneen Jouni Kelkan havaintojen mukaan roskat ovat muutoinkin vähenemään päin.
– Veneilijöiden asenne on muuttunut todella paljon. Ei dumpata enää roskapussia mereen vaan viedään se sinne roskikseen, sanoo Pidä saaristo siistinä ry:n itäisen Suomenlahden huoltomies Jouni Kelkka.
Meren puhdistaminen roskista on jopa mahdotonta, mutta rantojen siisteyteen voimme vaikuttaa. Ihmiset ovat myös halukkaita parantamaan tilannetta. Parhaimpana keinona roskaisuuden vähenemiseen on Pidä saaristo siistinä ry:n mukaan valistus. Tästä esimerkkinä on Siisti biitsi -kummikouluohjelma, jossa lapsille opetetaan jätehuoltoa ja kierrätystä sekä näytetään mahdollisuus tehdä konkreettista ympäristötyötä vesistöjen hyväksi.
Aiheesta lisää:
Itämeren rantaroskat lasketaan
Rantojen rautarouva: Inkeri Pekkanen siivoaa kaupungin lähisaaria ja rantoja monta kertaa viikossa