Naisten tupakointi kääntyi nousuun 2020, kun samaan aikaan miesten tupakointi vähentyi. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreiden tilastojen mukaan miehistä tupakoi viime vuonna 13,5 prosenttia ja 2019 noin 16,3 prosenttia. 20-64 -vuotiaista naisista taas 11,3 prosenttia tupakoi päivittäin viime vuonna, kun edellisvuonna osuus oli 10,4 prosenttia.
– Muutos on vähäinen ja voi mennä satunnaisvaihtelun piikkiin. Tilastoissa on ollut sahaamista ennenkin, sanoo erityisasiantuntija Otto Ruokolainen THL:stä.
Kokonaisuutena suomalaisten tupakointi on ollut laskusuunnassa jo pitkään. Lasku selittyy Ruokolaisen mukaan terveystietoisuuden kasvulla ja liki vuosittaisilla veronkiristyksillä, jotka ovat nostaneet tupakkatuotteiden hintoja ties kuinka kauan.
– Hinta on merkittävä tekijä tässä, Ruokolainen sanoo.
Tupakointiero kaventunut
Yleisestä laskusuunnasta erottuu, että miehet ovat tumpanneet lopullisesti selvästi yleisemmin kuin naiset. Niinpä miesten ja naisten välinen tupakointiero on kaventunut jo pariin prosenttiyksikkoon miesten "hyväksi", kun se 2010 oli yli seitsemän prosenttiyksikköä.
Ruokolaisen mukaan selkeää tutkimustietoa tämän selittäjäksi ei ole. Taustalla voi olla se, että perinteisesti miehet ovat tupakoineet selvästi enemmän kuin naiset. Vielä vuonna 1970 miehistä tupakoi 44 prosenttia, naisista 16 prosenttia.
Naisten tupakointi yleistyi aina 2000-luvun alkuun saakka, mutta miesten käryttely on vähentynyt jo sotavuosista lähtien.
Ruokolainen ei lähde veikkaamaan vuotta, jolloin sukupuolten tupakointi on tasoissa. Nuorilla erot ovat nyt päinvastaiset:
– Tyttöjen tupakointi on hieman yleisempää kuin poikien. Osaselitys voi olla, että pojat käyttävät myös muita tupakkatuotteita, kuten nuuskaa. Tytöt lähinnä tupakoivat.
Monta etelänmatkaa
Tupakka on ollut hallituksen perinteinen lypsylehmä ikuisen rahapulan paikkaajana. Tupakkaveroa on kiristetty vuosittain jo pitkään ja viime vuodet kahdesti vuodessa. Seuraava kiristys on edessä heinäkuun alussa ja sama tahti jatkuu lähivuodet.
Tupakoijalle se on merkinnyt kallistuvaa savukeaskia. Siinä kun vuonna 2011 aski tupakkaa maksoi keskimäärin 4,5 euroa, saa siitä nyt pulittaa tuplat eli keskihinta on yli yhdeksän euroa.
Näillä näkymin kymmenen euron haamuraja rikkoutuu 1,5 vuoden kuluttua, koska hallitus on päättänyt jatkaa asteittaisia veronkorotuksia hallituskauden ajan.
– Veronkorotusten painotuksia ei ole vielä päätetty vuosille 2022-2023, mutta mikäli tupakkaveronkorotukset toteutetaan likimain vastaavaan tapaan kuin aiemmin, tulee keskihinta olemaan vähintään 10 euroa 20 savukkeen askilta, kerrotaan Valtiovarainministeriöstä.
Vanhassa valuutassa se olisi yli 50 markkaa askilta.
Päivittäin tupakoivia on Suomessa puolisen miljoonaa ja askeja kuluu normikäryttäjältä keskimäärin nelisen sataa vuodessa. Lompakko kevenee vuodessa muutaman etelänmatkan verran, 3 500–4 000 euroa.
Yli miljardi vuodessa
Savuttelun vähenemisestä huolimatta – kiitos veronkiristysten – valtion tupakkaverotulot ovat hissukseen kasvaneet viime vuosina ja pyörineet miljardin euron tuntumassa vuosittain. Tälle vuodelle valtiovarainministeriö on kirjannut 1,13 miljardia tupakkaverotuloja. Kun päälle lasketaan tupakasta kertyvät arvonlisäverotulot, kertyy valtiolle tupakkikaupasta noin 1,5 miljardia euroa verotuloja tänä vuonna. Sillä katetaan reilu kolme prosenttia valtion tämän vuoden menoista.