Sanna Marinin (sd.) viiden puolueen hallitus luopui koronakriisin vuoksi vuonna 2020 kokonaan vaalikauden menokehyksestään.
Hallitus palasi julkisia menoja rajoittaviin kehyksiin tänä vuonna, mutta niihin sisällytettiin lukuisia poikkeuksia. Kevään puoliväliriihessä hallitus korotti tiukan poliittisen väännön jälkeen menokehystasoa tuleville vuosille 2022 ja 2023.
Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi, että hallituksen tekemät mittavat poikkeukset ja muutokset valtion menokehyksessä ulottuvat todennäköisesti koronapandemian jälkeiselle ajalle.
VTV:n mukaan tämä heikentää kehysjärjestelmän uskottavuutta ja voi rapauttaa sen merkitystä valtion menojen hillitsijänä.
– Puoliväliriihen päätökset saattavat johtaa siihen, että kehystasosta poiketaan myöhemminkin ilman seuraamuksia eikä hallitusohjelmassa sovitusta menotasosta pidetä kiinni. Tämä on riski sille pitkäjänteiselle ja ennakoitavalle päätöksenteon kulttuurille, johon Suomen maine luotettavana ja päätöksentekokykyisenä toimijana perustuu, VTV:n ylitarkastaja Sini Salmi huomauttaa.
VTV: Kehysjärjestelmään sitoutuminen on tärkeää
Valtiontalouden tarkastusvirasto teki tarkastuksen menokehysten toimivuudesta vuosina 2003–2020, jolloin järjestelmä on ollut käytössä nykymuodossaan.
Pitkäaikaisen tarkastelun rinnalla VTV julkaisi jokakeväisen finanssipolitiikan valvonnan arvionsa.
Tarkastusvirasto pitää valtiontalouden kehysjärjestelmää välttämättömänä finanssipoliittisena välineenä. Järjestelmä on toiminut pääosin hyvin, ja siihen sitoutuminen on tärkeää myös jatkossa.
VTV:n mukaan kehysjärjestelmä on hyvä väline priorisoida menopäätöksiä ja suunnitella menojen kohdentamista vaalikauden aikana,
– Valtion budjetin reaaliset menot ovat kasvaneet, mutta suhteessa BKT:hen ne ovat pysyneet melko vakaina. Kehysjärjestelmä vaikuttaa siis rajaavan menojen kasvua, mutta järjestelmän heikkous on, ettei se huomioi menojen ja tulojen suhdetta, Sini Salmi toteaa.
Tulojen ja menojen epätasapainosta on Salmen mukaan seurannut alijäämäisiä budjetteja myös nousukaudella, ja valtion velan suhde BKT:hen on kasvanut 2010-luvulla merkittävästi.
Taloudessa keväällä jo vahvaa toipumista
Poikkeusvuoden 2020 jälkeen hallitus palautti toukokuussa julkisen talouden suunnitelmaan lakisääteiset tavoitteet, jotka koskevat julkisen talouden kehitystä lähivuosien aikana.
Tavoitteet on asetettu väljiksi, mutta ne ovat lainsäädännön mukaisia, sillä Suomi on edelleen EU-säädösten määrittämissä poikkeuksellisissa olosuhteissa.
– Väljien lakisääteisten tavoitteiden vuoksi on entistä tärkeämpää, että hallituksen kestävyystiekartan tavoite julkisen velkasuhteen kasvun taittumisesta toteutuu. On hyödyllistä, että tiekarttaan on lisätty erilaisia skenaarioita velkasuhteesta. Tämä havainnollistaa velkaennusteen epävarmuutta ja politiikkavaihtoehtojen vaikutuksia, johtava finanssipolitiikan tarkastaja Mika Sainio sanoo.
VTV:n finanssipolitiikan valvontatoiminto painottaa, että finanssipolitiikassa olisi huomioitava talouden suhdannetilanne. Suhdanteita tasaamalla voidaan kerätä hyvinä aikoina taloudellisia puskureita.
VTV:n finanssipolitiikan valvonnan tuottama talouden suhdanneindikaattori viittaa talouden vahvaan toipumiseen keväällä 2021.
Voit keskustella tästä artikkelista lauantaihin 19.6.2021 klo 23 saakka.
Lisää aiheesta: