Ranska kohtaa lauantaina Unkarin jalkapallon EM-kisoissa. Päivän otteluita seurataan hetki hetkeltä täällä.
Jalkapallon EM-kisoissa on nähty muutamia kovia iskuja pään seudulle. Kenties pelottavin tilanne nähtiin tiistaina, kun ranskalaispuolustaja Benjamin Pavard tavoitteli pääpalloa, mutta korkeammalle noussut Saksan Robin Gosens hyppäsi takapuoli edellä Pavardin niskaan.
Pavardin päähän kohdistunut isku oli kova.
– Olin tajuttomana 10–15 sekuntia. Sen jälkeen kaikki oli paremmin, Pavard sanoi beIN Sportsille ottelun jälkeen.
Pavard sai jatkaa peliä. Kansainvälinen pelaajayhdistys Fifpro epäili, ettei Pavardin tilannetta tutkinut Ranskan lääkäri noudattanut Uefan päähän kohdistuneiden vammojen protokollaa. Protokollan mukaan aivotärähdyksen saaneelle pelaajalle pitäisi tehdä neurologiset testit ennen kentälle palaamista.
Uefa kuitenkin ilmoitti olevansa tyytyväinen Ranskan lääkärin toimintaan tapauksessa.
– Joukkueen lääkäriltä saamamme raportin mukaan näyttää siltä, ettei tajunnan menetystä ole tapahtunut, Uefa kertoi tiedotteessaan.
Pavardin tilanteen voi katsoa tämän jutun pääkuvana olevalta videolta.
"Ei mennyt protokollan mukaan"
Uefa kertoi, ettei joukkueen lääkäri löytänyt syytä epäillä aivotärähdystä kentällä eikä jälkitutkimuksissa. Päävammoihin erikoistuneen fysioterapeutti, filosofian tohtori Matti Vartiaisen mukaan Uefan ilmoitus ei vaikuta uskottavalta.
– Videokuvan perusteella ei missään nimessä. Käsi oli tuollaisessa asennossa ja siinä näkyi se hallitsemattomuus. Sen näki, että aivot/keskushermosto tilttasi hetkeksi. Se on selvä merkki, että jotain on tapahtunut, Vartiainen sanoo puhelimitse.
Vartiaisen mukaan pelaaja ei olisi missään nimessä saanut jatkaa ottelua. Hänen mukaansa tilanteessa tehtiin tyypillinen virhearvio.
– Tajuttomuus, muistamattomuus, sekavuus, neurologiset löydökset kuten tasapainhäiriöt, päänsärky, huimaus, valo- ja meluherkkyydet ovat selkeitä merkkejä. Silloin urheilija pitää heti poistaa tapahtumasta, eikä hän saa mennä missään nimessä takaisin.
Vartiainen on tutkinut aihetta paljon ja toiminut neurologisena kuntouttajana urheilun parissa. Hänen mukaansa aivotärähdyksestä voi toipua hyvinkin nopeasti, mutta vamma voi myös eskaloitua sekuntien, minuuttien, tuntien tai joissakin harvinaisemmissa tapauksissa myös päivien päästä.
– Tilanne ei mennyt protokollan mukaan. Tässä on ongelmallista, että alkuvaiheen merkki tai subjektiviinen löydös voi olla hyvin lyhytaikaista, vaikka 15 sekuntia tajuttomuutta tai muistamattomuutta. Peliin palaamisen suhteen ei tarvitse tutkia enempää, kun huomataan alkuvaiheessa yksikin aivovammalle tyypillinen löydös, vaikka hän olisi muuten skarppi ja kartalla.
Pelaaminen aivotärähdyksen jälkeen sisältää monia riskejä. Esimerkiksi uusi isku päähän voi pahentaa aivotärähdyksen oireita ja aivovammaa.
– Vaikka hän ei saisi iskuakaan, kuormitus välittömästi vamman ja tapahtuman jälkeen voi pitkittää toipumista merkittävästi.
– Pavard näytti olevan karkeasti ottaen ihan hyvässä kunnossa. Toisaalta tiedämme, että hänellä voi olla tasapainoon, reaktionopeuteen tai ylipäätään prosessointinopeuteen liittyviä häiriöitä. Tuolla tasolla urheillessa on kaikenlaisia riskejä muille vammoille.
Pavardin lisäksi EM-kisoissa on nähty muita isoja päähän kohdistuneita kovia tällejä. Perjantaina Tshekin tähtihyökkääjä Patrik Schickin nenä otti kovaa osumaa ja naama täyttyi verestä, kun Dejan Lovrenin kyynärpää osui keskitystilanteessa Schickin kasvoihin.
Tilantesta tuomittiin VAR-järjestelmän avulla rangaistuspotku, ja Schick laukoi itse pallon verkkoon.
Suomalaispelaajista ainakin Jere Uronen on kokenut EM-kisoissa kovia päätällejä muutamia kertoja.
Pahin tilanne nähtiin Venäjää vastaan, kun tolppaan törmänneen venäläispelaajan kenkä heilahti kovalla vauhdilla Urosen päähän. Suomalaispuolustaja kuitenkin jatkoi ottelua.
Nämä eivät ole ainoita esimerkkejä.
Junioreiden tilanne huolestuttaa
Pavardin tapauksesta Vartiaiselle tuli mieleen vuoden 2014 MM-finaali. Silloin Saksan Cristoph Kramer pelasi yli kymmenen minuuttia kovasta päätällistä huolimatta, minkä jälkeen hänet talutettiin pois kentältä. Kramer ei muistanut ottelun tapahtumia ja hän olikin kysynyt pelin aikana tuomarilta, onko kyse MM-finaalista.
– Sama lopputulos olisi voinut olla myös Pavardin tapauksessa, Vartiainen sanoo.
Aivotutkimus on kehittynyt paljon ja kovien iskujen vaikutuksista tiedetään joka vuosi aiempaa enemmän. Silti Pavardin tapaus kuvastaa, ettei lajin tärkeimmissä otteluissa välttämättä suhtauduta vieläkään aivotärähdyksiin riittävällä vakavuudella.
– Ohjeistukset ja tutkimukset ovat tietyllä tapaa hyvin mustavalkoisia. Kaikki lääkärit eivät välttämättä näe sitä tilannetta, mutta tietyt protokollat täytyy käydä läpi. Mielestäni on ihmeellistä, että löydökset eivät tulleet esille (lääkäreiden) arvioinnissa ja seurannassa. Kun ne näkyivät televisiokuvissa selvästi, niin onhan tämä huolestuttavaa, Vartiainen sanoo.
– Nyt puhumme myös lajin parhaista pelaajista ja sarjoista. Se, mitä tämä kaikki on alemmissa sarjoissa ja junioreilla, huolestuttaa kaikista eniten.
Lue myös: