Olin viikko sitten Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa raportoimassa maan historiallisista vaaleista. Kun kerroin haastateltavalle olevani Suomesta eräs mies kääntyi ja kysyi: “Ai oletteko te sieltä, missä ulkoministeri puhuu aivan liikaa?"
Kyllä, juuri se. Pari päivää aiemmin ulkoministeri Pekka Haavisto oli suuresti esillä Etiopiassa. Maan ulkoministeriö arvosteli rajusti lausuntoja, joita hän esitti EU-parlamentin istunnossa Tigrayn sotaan liittyen. Uutistoimisto AP:n mukaan Haavisto oli kertonut, että Etiopian korkein johto olisi puhunut suljettujen ovien takana Tigrayn hävittämisestä.
Lue juttu aiheesta:
Tilanne maan pohjoisosissa on hankala ja herättää paljon tunteita. Kun itse Tigraysta palattuani haastattelin Etiopian ulkoministeriötä ja kutsuin sotaa sodaksi, sain vihaisen vastauksen.
“Se ei ole mikään sota, se on lain täytäntöönpanoa”, tiedottaja tiuski.
Yritin kysellä myös Haaviston lausunnosta, mutta hän ei halunnut siitä puhua vaan sanoi, että kaikki tarvittava lukee ministeriön lausunnossa.
Nyt viikkoa myöhemmin Etiopian somessa raivotaan eräästä toisesta suomalaisesta – nimittäin minusta.
Yle julkaisi eilen sunnuntaina haastatteluni kapinallisjohtaja Getachew Redasta. Hän on yksi Etiopian etsityimmistä miehistä. Hän on yksi niistä, joita vastaan Etiopian hallitus käynnisti koko “lain täytäntöönpano-operaation”.
Lue juttu tästä:
Kun juttu meni julki, ei kestänyt kauan ennen kuin kuva minusta ja TPLF-puolueen puhemiehestä levisi kulovalkean lailla muun muassa Twitterissä. Getachew Reda on monien silmissä rikollinen, terroristi ja tappaja. Raportti ärsytti monia etiopialaisia.
Puolitutut laittoivat whatsappia screenshoteilla, Facebookiin tuli muutamassa tunnissa toistasataa kaveripyyntöä, kymmeniä viestejä ja myös tappouhkauksia, Twitteristä poistin sunnuntaina notifikaatiot enkä ole avannut sovellusta sen jälkeen, kun päälle vyöryi niin paljon vihaa.
Ihan ymmärrettävää toisaalta. Tulen ulkopuolisena raportoimaan maahan, jonka konteksti on erittäin monimutkainen ja herkkä. Ihan kaikista historian käänteistä ei yksinkertaisesti yhdessä jutussa ole tilaa kertoa, ja se tietenkin ärsyttää.
Maan pohjoisosissa käydään sotaa, josta etelämpänä tiedetään hyvin vähän. Minuakin syytettiin siitä, että olisin mennyt Tigrayhin jonkun avustusjärjestön salakuljettamana. En mennyt. Monet etiopialaiset eivät tiedä, että toimittajille myönnettiin ainakin viikkoina vaalien alla lupia raportoida Tigraysta. Minulla oli kaikki vaadittavat viisumit ja luvat kunnossa.
Tiesin, että haastattelu herättäisi tunteita. On todennäköistä, ettei minulla ainakaan muutamaan vuoteen ole mitään asiaa Etiopiaan.
TPLF johti Etiopiaa lähes 30 vuotta rautaoittein, ja teki kamalia ihmisoikeusloukkauksia. Lehdistö ei ollut vapaa, toimittajia syytettiin terrorismista ja heitettiin vankilaan, ja oppositiolle kävi samoin.
Nyt minuakin haastatteluni takia syytetään somessa terrorismista. Etiopian keskushallinto kutsuu TPLF-johtajia “juntaksi ja rikollisiksi”.
Totuus on, että törmäsin kyseiseen johtajaan sattumalta Tigrayn maaseudulla. Tai ei se varmasti sattumaa hänen puolestaan ollut, hän halusi antaa haastattelun, ja minä satuin tulemaan paikalle kyseiseen kylään.
Kun tajusin, kuka on edessä, en tietenkään voinut olla tarttumatta tilaisuuteen. Se, että haastattelee ihmisiä, ei tarkoita, että tukee heidän ajatuksiaan tai antaa heille apua.
Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kertoo maailmasta ja sen ilmiöistä, jotta ihmiset ymmärtäisivät maailman tapahtumia, syitä ja taustoja paremmin.
Jos olisin aikoinaan saanut mahdollisuuden haastatella vaikkapa Osama bin Ladenia, olisin tietenkin tarttunut siihenkin.
Lue myös: