Tunteet ovat pinnassa, myöntää pitkän linjan muusikko ja rockbändi Super Tsunamin laulaja Satu Kuru.
Kuru on noin 20 vuoden ajan kuulunut useisiin eri punk-, rock- ja metallikokoonpanoihin. Siinä ajassa hän on nähnyt ja kokenut niitä asioita jotka nyt #punkstoo - ja #metaltoo -ulostulojen myötä ovat nousseet pinnalle.
Misogyniaa ja hyväksikäyttöä esiintyy myös harrastajapiireissä, myös vaasalaisen Kurun kotiseudulla Pohjanmaalla, hän sanoo.
– Surullista, mutta ei yllättänyt. Näistä asioista me ollaan puhuttu jo kauan ja varoiteltu alalle tulevia tyttöjä.
Anonyymi Instagram-tili @punkstoo käynnisti valtavan keskustelun punk-piirien pimeästä puolesta. Tällä viikolla tilillä on julkaistu lukuisia kertomuksia naisvihasta, seksuaalisesta häirinnästä ja jopa raiskauksista.
Keskustelu kasvaa ja kertomuksia julkaistaan koko ajan lisää.
Perjantaina puoleen päivään mennessä oli julkaistu jo neljä uutta kertomusta, joista yksi käsittelee raiskausta. Sivuston sisartili, @metaltoo, kertoo tänään kaksi tarinaa metallipiireissä tapahtuneista raiskauksista.
Turvallisuuden illuusio rikkoontui
Satun Kurun mukaan surullisemmaksi tilanteen tekee se, että suomalaisessa metalli- ja punkskenessä on aina luotu turvallisuuden illuusio.
Punkbändeissä on puhuttu juuri näitä asioita, kuten misogyniaa, rasismia ja transfobiaa vastaan.
– Naisvihapyramidi lähtee vähättelystä, tytöttelystä ja huorittelusta. Sitten siellä pyramidin yläpäässä on raiskaus ja murha.
Kurun mukaan kyseessä on rakenne, jota me kaikki ylläpidämme hyväksymällä hiljaa kaiken kuten seksistiset "läpät" tai kouraisut, ilman että kukaan siihen puuttuu.
– Nuorempana oletettiin, että jos olin bäkkärillä, niin olen jonkun tyttöystävä tai bändäri. Oletusarvo on ollut, että ei osata itse laittaa kitaroita päälle.
Pahimmillaan se on Kurun mukaan sitä, että takahuoneessa voidaan käydä käsiksi tai jos sammuu, niin joku ryömii peiton alle.
Sosiaalisessa mediassa suhtautuminen vaihtelee. Kuru kertoo panneensa merkilläemiten moni mies on kommentoinut esiin nousseita tapauksia vähätellen. Toisaalta osa kokee myös syyllisyyttä.
Satu Kurun mukaan on luonnollista että tilanne tuottaa puolustautumisen tarvetta. Hänen mielestään etenkin miesten on vain päästävä siitä eteenpäin.
– Kun seuraavan kerran näkee tai kuulee jotain epäsopimatonta, siihen voi puuttua.
Kurun mukaan nimenomaan cis-miehillä on tilaa ja mahdollisuus muuttaa yhteiskuntaa turvallisemmaksi. Ei riitä, että ei itse seksuaalisesti ahdistele tai raiskaa ketään, myös miesten pitää aktiivisesti toimia vastavoimana naisvihakulttuurille.
– Kyllä "hyvät jäbät" sanoo, että raiskaus on väärin. Valitettavasti samat "hyvät jäbät" ylläpitävät sitä misogynian kulttuuria, kun eivät puutu toisten "hyvien jäbien" tekoihin.
Hiljainen hyväksyntä on Kurun mukaan saatava kitkettyä pois, ja miesten on uskallettava sanoa kun epäsoveliasta käytöstä ilmenee.
Kaaoszine pyysi anteeksi vanhaa aprillipilaa
Punkstoo-keskustelu on paitsi nostanut seksuaalisen häirinnän julkiseen keskusteluun tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa, myös johtanut tekoihin.
Keskiviikkona radiokanava YleX ilmoitti laittavansa Uuden musiikin rockshow -ohjelmansa tauolle journalistisella päätöksellä sen jälkeen, kun ohjelmaan viitattiin punkstoo-keskustelussa.
Ohjelmapäällikkö Hanne Kauton mukaan asian selvitystyö on kesken.
Lue lisää: YleX laittoi Uuden musiikin rockshow’n tauolle toistaiseksi – ohjelma liitetty punkstoo-keskusteluun
Tiistaina vaihtoehtomusiikin portaali Kaaoszine pyysi sosiaalisessa mediassa anteeksi vuoden 2018 aprillipilaansa. Aprillipilassa laskettiin leikkiä, että #metoo-keskustelun seurauksena Kauhajoella järjestettävä kesäfestivaali Nummirock muun muassa jaetaan miesten ja naisten alueisiin häirinnän kitkemiseksi.
– Kirjoitimme lehteen vuonna 2018 aprillipilan, joka ylitti hyvän maun rajat vaikka se oli täysin fiktiiviseksi tarkoitettukin. Pahoittelumme kaikille joita tuo kirjoitus mauttomuudellaan aikoinaan loukkasi. Haluamme omalta osaltamme edistää alan tasapuolisuutta ja turvallisuutta ja koska tuo kirjoitus ei vastaa lehden arvoja poistimme sen kokonaan. Pyrimme kiinnittämään siihen huomiota myös jatkossa omassa toiminnassamme, kirjoittaa päätoimittaja Arto Mäenpää päivityksessä.
Mäenpää kertoo Ylelle, että jo tuolloin, vuonna 2018 julkaistavasta aprillipilasta käytiin toimituksen sisäistä keskustelua.
"En ole kokenut, että meidän tapahtumissa"
Arto Mäenpää toimii päätoimittajuutensa ohessa keikkajärjestäjänä Vaasan seudulla. Hän ei usko, että häirintäkeskustelu vaikuttaa keikkojen järjestämiseen, mutta jatkossa ehkä "katsoo tapahtumia tarkemmilla silmillä".
– Me järjestetään vähän tapahtumia ja niissä on vain muutama sata ihmistä. En ole ainakaan itse kokenut ja toivon, ettei meidän tapauksissa ole ollut mitään tollaisia tapauksia. En ole ainakaan kuullut, Mäenpää sanoo.
Muun muassa Rytmikorjaamo-klubia pyörittävä Seinäjoen seudun elävän musiikin yhdistys Selmu aikoo ensi viikolla kokoontua sopimaan tavoista, joilla toimitaan, jos häirintätapauksia ilmenee.
Selmun toiminnanjohtajan Marko Kivelän mukaan Rytmikorjaamo-klubille ripustetaan ilmoituksia, joissa ohjeistetaan asiakkaita ilmoittamaan häirinnästä. Lisäksi yhdistys aikoo ottaa kantaa sosiaalisessa mediassa ja tiedottaa asiakkaita, artisteja ja henkilökuntaa ennen tapahtumia ja tapahtuman aikana.
Kivelällä on kokemusta tapahtumista sekä soittajana että järjestäjänä noin parinkymmenen vuoden ajalta.
– Kyllä on varmasti tullut tehtyä itsekin virheitä. Nyt on ollut hyvä paikka pysähtyä ja miettiä niitä sekä yrittää jatkossa toimia toisin, jos näkee ja kuulee jotain.
Lue seuraavaksi:
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin 25.7. kello 23 saakka.