Neljä vuotta sitten Vesa Nieminen oli masentunut, tuusulalainen ja 38-vuotias.
Hän suoritti elämää. Hänellä oli kiva työpaikka liikuntavälineitä myyvässä yrityksessä, jossa hän oli edennyt varaston kesätyöntekijästä päällikköhommiin ja johtoryhmän jäseneksi.
Päivät kuitenkin toistivat itseään. Hän ylisuunnitteli elämäänsä, koska ei sietänyt epävarmuutta. Hän stressasi ja teki mitä häneltä odotettiin. Hän vaiensi omat halunsa.
"Pyörä vain pyöri, vaikka hamsteri oli jo kuollut", hän kuvaili blogissaan.
Vaikka virallinen diagnoosi oli masennus, hän itse kutsuu sairauttaan tylsistymiseksi.
Nieminen oli hetken sairauslomalla. Mutta lääke, joka puri tylsistymiseen, kypsyi hänen oman päänsä sisällä.
Hamsteri herää henkiin
Vesa Nieminen oli harrastanut vaeltamista kymmenen vuoden ajan. Syksyllä 2018 hän vaelsi kuukauden Suomi-neidon päälaella, minkä jälkeen kypsyi päätös hakeutua seuraavana talvena erä- ja luonto-opaskouluun.
Siellä syntyi idea, joka ei jättänyt enää rauhaan: hän vaihtaa alaa mutta ihan ensiksi lähtee vuodeksi Lappiin vaeltamaan ja asumaan erämaakämpässä.
"Koska haluan. Ja voin", Nieminen kirjoitti blogiinsa.
Hän myi kotinsa ja otti tilalle sijoitusasunnon. Hän alkoi kuivata vaellukselle ruokaa ja ilmoitti pomolleen irtisanoutuvansa vuoden päästä.
Tarinat rohkaisevat muutoksiin
Alanvaihdot ovat näkyvästi esillä julkisuudessa, ja korona-aika lisäsi näkyvyyttä entisestään. Useissa tarinoissa menestyjä hyppää liike-elämästä luonto- tai käsityöläisammattiin.
– Rohkeita alanvaihtoja tapahtuu enemmän kuin ennen, koska niistä keskustellaan ja ne nostetaan julkisuudessa myönteisesti esille. Työmarkkinailmiönä se on kuitenkin marginaalinen, sanoo työelämän tutkija, professori Harri Melin Tampereen yliopistosta.
Lue myös: Moni huippuunsa koulutettu jättää työuransa – "Ihmiset hakevat helpompaa elämää"
Työn merkityksestä puhutaan aiempaa enemmän. Lapin yliopiston työelämän tutkija Heikki Huilaja kertoo, että nuoret pohtivat työtä yhä enemmän mielekkyyden kuin turvan ja elintason näkökulmasta.
– Ettei työ olisi vain palkkatyötä, vaan sillä olisi jotain syvempää merkitystä.
Paljon puhetta, vähän alanvaihtoja
Tutkimusten mukaan alanvaihdosta puhutaan paljon enemmän kuin sitä todellisuudessa tehdään. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy julkaisee säännöllisesti raportteja, joissa se kertoo, että iso osa sairaanhoitajista harkitsee alanvaihtoa.
– Joo, he harkitsevat, mutta eivät vaihda, Melin sanoo.
Melinin mukaan tyypilliset alanvaihdot tapahtuvat pakosta, kun tehdas menee kiinni tai ammatti lakkaa olemasta. Arjen välttämättömyyksien keskellä duunari ei yleensä ehdi miettiä työn mielekkyyteen ja ekologisuuteen liittyviä asioita.
Huilaja tosin huomauttaa, että hoitohenkilökunnan alanvaihdot eivät aina näy tilastoissa. Yleensä alalta poistuvat määräaikaisessa työsuhteessa olleet.
Huilaja sanoo, että alanvaihdot ovat luokkakysymys. Eriarvoistuminen kasvaa koko ajan.
– Kenelle tämä on mahdollista? Työhön liittyvien valintojen tekeminen vaatii melko vakaan elämäntilanteen, Huilaja sanoo.
Yleensä alanvaihtajilla on taskussaan rahaa, jonka turvin alaa voi vaihtaa, vaikka uudella alalla palkka olisi tiukassa.
– Se monesti jätetään näissä jutuissa kertomatta, Melin sanoo.
Luontoala houkuttelee liike-elämän menestyjiä
Erä- ja luonto-opaskouluissa valtaosa opiskelijoista hakee täydennyskoulutusta. Joukossa on myös paljon alanvaihtajia, eikä liike-elämästä luontoalalle hyppääminen ole vain mediailmiö, kertoo Kiljavan opiston eräkoulun opettaja Jouni Hämäläinen.
– Moni hakee vakityön rinnalle vakavasti otettavan toisen vaihtoehdon. Moni on palanut loppuun liike-elämän puolella. Luonto antaa toisenlaista vastinetta.
Nurmijärvellä sijaitsevassa koulussa erätaitoja opiskelee tälläkin hetkellä esimerkiksi pankki- ja finanssialalla meritoituneita.
Sastamalalaisen Eräkarkku-oppilaitoksen opettaja Hanna-Leena Havela kertoo, että korona-aika on lisännyt hakijamääriä selvästi.
– Kyllä tässä näkyy, että on tehty puolitoista vuotta etätöitä. Ihmiset haluavat tietokoneiden ääreltä luontoalalle, hän toteaa.
2000-luvun alussa it-kuplan puhkeamisen jälkeen erä- ja luonto-opaskursseille tuli sankoin joukoin it-alan osaajia pohtimaan, mille alalle seuraavaksi suuntautuisivat. Nykyisin välivuoden viettäjät pyritään karsimaan ja valitsemaan sellaisia opiskelijoita, jotka todella valmistuvat ammattiin.
Vesa Niemisen opiskelukaverit tulivat monesta erilaisesta taustasta. Osa heistä palasi vanhoihin hommiinsa, osa teki luonnosta itselleen uuden ammatin.
"Elämäni paras päätös"
Nyt Vesa Nieminen on onnellinen, tamperelainen, 42-vuotias – ja avopuoliso.
Vuoden aikana hän vaelsi kaikkiaan 2 800 kilometriä, näki monta erilaista Lappia ja kirjoitti blogiaan (siirryt toiseen palveluun).
– Elämäni paras päätös oli lähteä, hän sanoo.
Reese Witherspoonin tähdittämässä Wild – Villi vaellus -elokuvassa rikkinäinen nainen vaeltaa sata päivää kootakseen ja löytääkseen itsensä uudelleen. Vesa Nieminen kokosi ja löysi itsensä jo reissua suunnitellessaan ja kuivatessaan matkalleen satoja kiloja ruokaa.
– Vaellus oli pikemminkin prosessin lopputulos.
Erämaasta hän sai rinnalleen Heidi Tuomisen, 37. He tunsivat toisensa jo erä- ja luonto-opaskoulun ajoilta, mutta romanssi syttyi vasta syksyn hämärässä savukoskelaisessa erämaakämpässä, jonne Nieminen vetäytyi kelirikkoaikoina.
Nieminen toivoo, että voi uudessa arjessaan hyödyntää erämaasta saamiaan oppeja. On tärkeää olla luomatta itselleen kiirettä. Jotkut asiat on hyvä suunnitella, mutta elämässä pitää olla tilaa myös yllätyksille.
– Pitää osata tunnistaa asiat, joihin voi vaikuttaa, ja ne asiat, joihin ei voi tai ei kannata vaikuttaa.
Uusi Vesa ei stressaa
Linnunlaulu on vaihtunut työmaan ääniin, solisevat purot kraanaveteen ja erämaassa vaeltaminen kävelyretkiin Tampereen puistoissa. Ruokaa saa kaupasta ja peseytyä voi suihkussa.
Niemisellä ei ole vielä mitään hajua, missä tai millä alalla hän on töissä tulevana talvena. Vanha Vesa stressaisi, mutta uusi Vesa ei. Hän luottaa siihen, että asiat järjestyvät.
– Kyllä tekevälle työtä löytyy. Katson nyt mieli avoimena eri paikkoja, jotka olisivat kiinnostavia ja joihin minulla riittäisi osaamista.
Lisäksi hänellä kypsyy unelma omasta luontoalan yrityksestä.
– Siihen on erilaisia ideoita, jotka hakevat vielä muotoaan. En halua pitää kiirettä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 1.8. kello 23 saakka.
Lue myös: