Teollisuuden tuotanto on toipunut koronaa edeltävälle tasolle, mutta ei sen yli, kertoo Teknologiateollisuus ry:n alan näkymistä jäsenyrityksilleen tekemä kysely.
Vientiyritysten kasvua haittaa etenkin pula välituotteista, komponenteista ja raaka-aineista. Ongelma on yhteinen kansainvälisesti, komponenttipula ei kiusaa vain Suomea. Myös viruksen variantit uhkaavat yhä kasvua.
Kysyntä on hyvä, tarjouspyyntöjä vientiyrityksille tulee ja liikevaihto on menossa kohti parempaa melkein kaikilla toimialoilla. Yritysten tilauskertymä kasvoi toisella vuosineljänneksellä.
Verrattaessa heinäkuun tilannetta huhtikuuhun, tarjouspyyntöjen määrä on kasvanut suurimmalla osalla yrityksistä.
Tämä ei kuitenkaan aiheuta suurta riemua alalla. Kasvuspurttia ei ole tullut.
– Tilausten arvo ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä on kuitenkin vain samaa luokkaa kun koronaa edeltävässä ajassa eli kasvua ei ole, Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras sanoo.
Luvut ovat hyviä verrattuna vuoden takaiseen mutta eivät parin vuoden takaiseen. Rautaportaan mukaan lukuja parantavat Rauman telakan saamat kaksi laivatilausta.
– Useat kuukaudet on menty vaakalennossa, kun vertaa aikaisempiin kuukausiin. Vuoden takaiseen verrattuna on hirmuisia kasvulukuja siellä, missä korona kyykytti.
Pulaa on puolijohteista ja teräksestä
Teknologiateollisuudessa pula puolijohteista ja teräksestä koskettaa miltei kaikkia yrityksiä. Kuljetuksiin ongelmia tuo konttipula.
– Jos Suomesta tavara saadaa Euroopan suuriin satamiin, sen jälkeen hinnat ovat samoja kuin muille.
Yrityksillä, jotka pystyvät siirtämään raaka-aineiden hintojen nousun tuotteisiin, on helpompaa.
Kilpailukyky korostuu.
– Kenellä riittää tuotepaletissa katevaraa, että voi sietää hetkellisesti korkeampia raaka-ainekustannuksia.
Suomen todellisesta kilpailukyvystä kysynnän kasvu ei kerro, Rautaporras korostaa.
Kevätalvella monet ekonomistit arvioivat taloustilanteen helpottavan vuoden jälkipuoliskolla, mutta nyt näkymät ovat Rautaportaan mukaan taas epävarmemmat.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola arvioi, että Suomi palaa heti pandemian jälkeen hitaan kasvun aikaan.
Teknologiateollisuus odottaa hallituksen budjettiriihestä työllisyyttä ja työvoimapulaa helpottavia toimia. Sellaisina nähdään työttömyysturvan uudistaminen, työperäisen maahanmuuton helpottaminen ja paikallisen sopimisen edistäminen.
Minna Helle: työllisyysasteessa on jääty välieriin
Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle korostaa, että työllisyysaste ei parane ilman uusia toimia.
– Työllisyysasteessa me ollaan peränpitäjiä Pohjoismaissa. Kun nyt puhutaan paljon urheilusta niin, me ollaan jääty välieriin kun muut ovat edenneet finaaliin jo ajat sitten.
Hirvolan mukaan innovaatioihin ja tuotekehitykseen tarvittaisiin 150 miljoonaa julkista rahaa vuosittain.
Suurin osa t&k-rahoituksesta tulee Hirvolan mukaan kuitenkin yrityksiltä, valtion rahaa tarvitaan vivutukseen.
Paikallista sopimista Teknologiateollisuus koettaa edistää omin voimin. Teknologiateollisuus päätti keväällä perustaa erillisen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n, johon liittyvät jäsenyritykset osallistuvat työehtosopimusneuvotteluihin. Ne jäsenet, jotka eivät mene uuteen järjestöön, neuvottelevat yrityskohtaisesti.
Teknologiateollisuuden työnantajiin liittyminen on nyt käynnissä.