Keski-Puolassa Łódźin alueella sijaitsevalla Bełchatówin voimalaitoksella on ykkössijoja ennestään: se on Puolan suurin voimala ja maailman suurin ruskohiiltä käyttävä voimalaitos.
Elektrownia Bełchatów myös sylkee ilmoille enemmän hiilidioksidia kuin mikään muu Euroopan teollisuuslaitoksista. Environmental Research Letters -lehdessä ennakkoon julkaistu yhdysvaltalaistutkimus panee sen nyt ykköspaikalle myös maailmanlistalla.
Coloradon yliopiston tutkijat kävivät läpi 29 078:n fossiilisia polttoaineita käyttävän voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt vuodelta 2018. Maita kertyi 221.
Maailman energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet kahden viime vuosikymmenen aikana 53 prosenttia, mutta kaikki voimalat ja kaikki maat eivät ole siihen syypäitä.
Tutkimuksen mukaan vain viisi prosenttia voimaloista on vastuussa 73 prosentista kaikesta siitä hiilidioksidista, jonka maailman voimalaitokset tupruttavat ilmakehään. Kaikkia yhdistävät hiili ja tuotannon tehottomuus.
Mustan listan – sananmukaisesti – pahin kymmenikkö sijaitsee Itä-Aasiassa, Intiassa ja Euroopassa. Bełchatówin voimalan 37,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia veivät sen kymmenikön kärkeen. Euroopasta kymmenikössä on myös saksalainen Niederaußemin ruskohiilivoimala 27,2 miljoonalla tonnillaan.
- Bełchatów, Puola
- Vindhyachal, Intia
- Dangjin, Etelä-Korea
- Taean, Etelä-Korea
- Taichung, Taiwan
- Tuoketuo, Kiina
- Niederaußem, Saksa
- Sasan Umpp, Intia
- Yonghungdo, Etelä-Korea
- Hekinan, Japani
Listan kaikki voimalat ovat energiantuotannoltaan tehottomampia kuin maittensa muut voimalat. Tuotettuun sähkön määrään nähden päästöjä syntyy 28–78 prosenttia enemmän kuin muilla, tutkimuksessa todettiin.
Hiilistä energialtaan vähäisintä ja samalla saastuttavinta on ruskohiili. Siitä pääsee luontoon hiilidioksidin lisäksi muun muassa elohopeaa, Bełchatówin voimalasta lähes kolme tonnia vuodessa.
Tutkimuksessa verrattiin myös kärkikymmenikön muuttumista vuodesta 2009, jolloin ykkössijaa piti taiwanilainen Taichungin voimala.
Sen tuolloisista 36,3 miljoonasta hiilidioksiditonnista katosi vuoteen 2018 mennessä 6,4 miljoonaa tonnia. Bełchatówin röyhtäilyt sen sijaan lisääntyivät vertailuvuosien välillä 8,1 miljoonaa tonnia, millä voimala nousi nelossijalta kärkeen.
Kymmenikön kannassa on myös useita Yhdysvaltain itäosissa sijaitsevia voimaloita mutta ei ainuttakaan Etelä-Amerikassa, Afrikassa tai Tyynellämerellä eli alueilla, joiden ennakoidaan kantavat pääosan ilmastonmuutoksen seurauksista.
Koronapandemia on siistinyt päästöjä tilapäisesti. Energian kysyntä väheni viime vuonna niin paljon, että tuotannon hiilidioksidipäästöt notkahtivat 5,8 prosenttia. Niistä katosi lähes kaksi miljardia tonnia eli EU:n vuosipäästöjen verran.
Lähde: Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n hiilidioksidiraportti vuodelle 2020
– Yksi ilmastoaktivistien haasteista on päätellä, ketä ilmastokriisistä tarkalleen tulisi syyttää. Meidän tutkimuksemme tarttuu ongelmaan tunnistamalla supersaastuttajat, sanoo uusiutuvaan ja kestävään energiantuotantoon perehtynyt sosiologian professori Don Grant Vice-lehdessä.
Tutkijoilla on voimaloiden sulkemisen lisäksi kaksi ratkaisuehdotusta: tehostetaan tuotantoa tai siepataan syntynyt hiilidioksidi ja käytetään se hyödyksi tai varastoidaan maaperään.
Ensimmäisenä siltana puhtaampaan tulevaisuteen tutkimus ehdottaa siirtymistä hiilen sijasta muihin fossiillisiin polttoaineisiin eli öljyyn tai maakaasuun. Kaikilla mailla ei ole vielä mahdollisuutta tai halua siirtyä uusiutuviin vaihtoehtoihin, Grant perustelee.
Hiilen korvaaminen öljyllä tai maakaasulla leikkaisi päästöistä tutkimuksen mukaan hieman alle kolmanneksen ja hiilidioksidin talteenotto miltei puolet.
Yhdestä fossiilisesta polttoaineesta toiseen siirtymistä ovat monet arvostelleet yhtä järkevänä kuin peiton jatkaminen hölmöläissadussa: kun jalkoja palelee, leikataan palanen peiton yläpäästä ja ommellaan alapäähän.
Hiilidioksidin talteenottoa pidetään yleisesti hyvänä ajatuksena, mutta kallis hinta pidättelee sen toteuttamista. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan tällaisia laitoksia on tätä nykyä toiminnassa 19.
Ne kykenevät hoitelemaan vuodessa suurin piirtein saman verran hiilidioksidia kuin Bełchatówin voimala päästää ilmaan. IEA arvioi viimevuotisessa raportissaan, että talteenotto on 20-kertaistettava tällä vuosikymmenellä, jos mielitään päästä sen osalta ilmastotavoitteisiin.
Supersaastuttajien kärkikymmenikössä ei ole Yhdysvaltain voimaloita mutta sielläkin viisi prosenttia voimalakannasta osoittautui suurimmiksi saastuttajiksi. Ne vastaavat lähes 80 prosentista maansa energiantuotannon ilmastopäästöistä, tutkimus kertoo.
Vastaava pitää paikkansa myös monissa muissa maissa, muun muassa Etelä-Koreassa, Japanissa ja Australiassa. Tutkimuksen mukaan nekin hyötyisivät ratkaisevasti voimaloiden modernisoinnista ja polttoaineen vaihtamisesta.
Yhden koon ratkaisua, joka sopisi kaikille maille, ei kuitenkaan ole, sanoo Grant. Yhtäällä, esimerkiksi Saksassa, riittäisi hänen mukaansa puuttuminen yhteen tai kahteen suursastuttajaan, mutta muualla olisi hyödyllisempää säädellä koko alaa.
Maailman varakkaiden maiden G7-järjestön jäsenmaat vahvistivat kesäkuun huippukokouksessaan yhden askeleen. Ne sopivat lopettavansa tämän vuoden loppuun mennessä rahoituksen hiilivoimaloille, jotka eivät ota hiilidioksidiaan talteen.
Kiinassa miltei 60 prosenttia energiantarpeesta katetaan hiilellä. Viime vuonna Kiina otti käyttöön kolme kertaa niin paljon uutta hiilivoimalakapasiteettia kuin koko muu maailma yhteensä.
Kiina myös rahoittaa hiilivoimaloiden rakentamista kehittyviin maihin. Apua annetaan tilanteen mukaan, perusteli talousministeri Li Gao yhdysvaltalaiselle CNBC-talousuutiskanavalle, kun se kysyi, aikooko Kiina luopua hiilivoiman tukemisesta ulkomailla Etelä-Korean tavoin.
– Monissa kehittyvissä maissa ei ole sähköä. Jos tässä tilanteessa ei käytetä hiiltä, niin mitä sitten? Li vastasi.
Puolassa Bełchatówin voimalaitos suljetaan vuonna 2036, kertoi Łódźin paikallisviranomaisten kesäkuussa julkaisema asiakirja. Hiilidioksidin puhkumista ollaan kuitenkin vähentämässä tällä vuosikymmenellä 80 prosenttia.
Asiakirjassa ei kerrota, miten se tapahtuu. Ensi vuosikymmenen mahdollisiksi energianlähteiksi mainitaan ydinvoima tai vihreä vety. Sen tuotanto on vähitellen muuttumassa kokeiluista todellisuudeksi.
Vihreää vetyä syntyy päästöittä elektrolyysillä, jossa vesimolekyylit hajotetaan aurinko- tai tuulivoimalla hapeksi ja vedyksi. Suomessa kolmisenkymmentä yhtiötä perusti viime talvena yhteistyöryhmän edistämään vetytaloutta.
Bełchatówin voimalan alasajosta päätettiin, kun valtiollinen energiayhtiö PGE:n oli ilmoittanut luopuvansa kaavailemastaan Złoczewin avohiililouhoksesta. Sen ruskohiilellä olisi ruokittu nimenomaan Bełchatówin voimalaa.
Louhoksesta oli määrä tulla Puolan kaikkien aikojen syvin, ja siellä olisi käytetty ensi kertaa räjähteitä ruskohiilikerrosten saavuttamiseksi. PGE kuitenkin laski, ettei tuotannosta saisi kannattavaa.
Ympäristönsuojelijat ovat iloinneet molemmista luopumispäätöksistä.
– Tuuli on kääntymässä. Kun Euroopan suurin hiilenkäyttäjä suuntaa eläkkeelle, on selvää, että yksi aikakausi on ohitse, sanoo ympäristöjärjestö ClientEarthin fossiilisten polttoaineiden puolalainen asiantuntija Ilona Jędrasik Euronews-uutissivustolla.
Puolan viimeinen hiilikaivos on määrä sulkea vuonna 2049, viimeisenä EU-maana. Iso osa Euroopan maista on jo luopunut hiilentuotannosta, ja lopuissakin on tehty lopettamispäätös.
Tuotanto on ollut kannattamatonta jo kauan, mutta monet maat ovat pitäneet sitä pystyssä sosiaalisista ja poliittisista syistä. Bełchatówissakin valtaosa ihmisistä elää hiilentuotannon ja hiilivoimalan varassa. Niiden alasajosta tulee väistämättä kivuliasta.