Perussuomalaisten uuden puheenjohtajan valinta voi olla alkusysäys puolueen pääsemiselle hallitukseen. Syynä ei niinkään ole se, kuka johtoon valitaan, vaan se, että nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei ole ehdolla.
Palataan neljä vuotta taaksepäin. Perussuomalaisten vasta valittu puheenjohtaja Halla-aho astui ulos mustasta autosta sateisena päivänä kesäkuussa 2017. Hän oli saapunut pääministerin virka-asunnolle Kesärantaan neuvottelemaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon kanssa hallitusyhteistyöstä.
Perussuomalaiset oli jakaantunut kahtia puoluekokouksensa jälkeen, kun Timo Soinin ja Halla-ahon kannattajat olivat lähteneet omille teilleen.
Sipilä ja Orpo sanoivat, että hallituksella ei ole edellytyksiä jatkaa perussuomalaisten kanssa. Eikä vain perussuomalaisten, vaan Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa. Sipilän ja Orpon mielestä puolue oli yhdessä yössä muuttunut arvoiltaan liian paljon.
– Kyllä ne tulevat maahanmuuttokysymyksissä, ihmisyyskäsityksessä, tämän tyyppisissä, jotka ovat perusarvokysymyksiä, Sipilä sanoi tuoreeltaan.
– Tämä ei ole vain kokoomuslainen arvopohja, vaan se on yleinen länsimainen, ihmisyyteen liittyvä arvopohja, totesi Orpo.
Purran ja Puiston kannoissa vain lieviä eroja
Pikakelaus tähän päivään. Perussuomalaiset ja kokoomus ovat oppositiossa. Kyselyissä ne ovat kolmen suurimman puolueen joukossa. Molempien tähtäimessä ovat 2023 eduskuntavaalit.
Petteri Orpo sanoo Ilta-Sanomien haastattelussa, että kokoomus ja perussuomalaiset voisivat mahtua samaan hallitukseen. Hänen mukaansa mitään puoluetta ei pidä demonisoida. Tässä ei ole sinänsä mitään uutta.
– Kesästä 2017 on paljon virrannut vettä Aurajoessa. He haluavat selkeästi päästä jonakin päivänä hallitukseen, Orpo totesi jo keväällä perussuomalaisista Maaseudun Tulevaisuudessa.
Mikä perussuomalaisissa on muuttunut kesän 2017 jälkeen? Joidenkin perussuomalaisten “ihmiskäsityksestä” on riittänyt kohuja myös viime vuosina. Puolueen johdossa on yhä samoja henkilöitä. Puolueen ohjelmat ja linjaukset ovat pysyneet samankaltaisina. Ydinviestejä ovat yhä maahanmuuton, EU:n, “ilmastovouhotuksen” ja verojen kritisointi.
Uudeksi puheenjohtajaksi on vahvimmin tyrkyllä puolueen varapuheenjohtaja Riikka Purra. Hänen kovin haastajansa on Ylen kyselyn perusteella kansanedustaja Sakari Puisto.
Molemmat jatkaisivat kertomansa mukaan Halla-ahon linjaa – suuria muutoksia ei olisi luvassa. Tämä ei yllätä, sillä kaksikko on toiminut puolueessa poliittisena suunnittelijana ja ollut kirjoittamassa perussuomalaisten linjauksia.
Purra ja Puisto ovat erilaisia persoonia, mutta sisältökysymyksissä on nähtävissä vain pieniä painotuseroja. Puiston mielestä maahanmuutossa ja EU:ssa on ongelmien lisäksi myös myönteisiä puolia, kun taas Purran puheista niitä on vaikeampi löytää.
Puisto esimerkiksi kannattaa ulkomaisten opiskelijoiden Suomeen tuloa, kun Purra pitää sitä ongelmallisena. Puisto näkee EU-jäsenyyden hyödyt Suomelle, kun Purra ihmettelee, miksi suomalaisten enemmistö kannattaa EU:ta.
Halla-ahon tuomiot olivat liikaa
Miksi siis kokoomukselle nyt kelpaa yhteistyö perussuomalaisten kanssa?
Julkisten ulostulojen perusteella puolueet tuntuvat lähentyneen toisiaan viime aikoina. Halla-aho asemoi toukokuun linjapuheessaan perussuomalaiset talouspolitiikassa vahvasti oikealle. Halla-aho sanoi, ettei Suomen työllisyysaste korjaannu, jos ay-liike vastustaa työttömyysturvan ja irtisanomissuojan heikennyksiä sekä paikallisen sopimisen lisäämistä.
Kokoomus puolestaan kohahdutti äskettäin maahanmuuttolinjauksillaan, joissa esitetyt kiristykset muistuttivat perussuomalaisten teesejä. Molemmat puolueet ovat arvostelleet myös EU:n koronaelvytyspakettia.
Kokoomus ja perussuomalaiset voivatkin löytää kompromisseja monista lähtökohtaisesti hiertävistä asioista. Perussuomalaiset ei ole vaatimassa EU-eroa, ja kokoomus voi antaa siimaa maahanmuuttoasioissa.
Tilanteessa voi nähdä yhtäläisyysmerkkejä Ruotsiin, jossa porvaripuolueet ensin kieltäytyivät yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa, mutta joutuivat myöhemmin tarvittavan kannatuksen puuttuessa muuttamaan kantojaan.
Suuri syy kokomuksen suhtautumisen muutoksessa perussuomalaisiin on Halla-aho itse. Kokoomukselle ei kelvannut hallituskaveriksi puolue, jonka johtaja on tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta. Sitä olisi ollut vaikeaa perustella omille kannattajille tai selitellä muiden valtioiden johtajille Brysselissä.
Halla-aho kasvoi nykyiseen asemaansa maan kenties tunnetuimpana maahanmuuton vastustajana. Monet Halla-ahon Scripta-blogin lukijat kutsuvat häntä “Mestariksi”. Blogin vanhat kirjoitukset ovat haamu, josta hän ei ole päässyt eroon.
Purralla ei ole samanlaisia rasitteita. Vaikka hän kirjoittaa sinänsä samoista asioista kuin Halla-aho, tyyli on salonkikelpoisempi.
Orpo kosiskelee keskustaa kuittailemalla
Petteri Orpo sanoi Ilta-Sanomissa, että hän ei pystyisi olemaan mukana nykyisessä SDP:n johtamassa hallituksessa. Orpo visioi porvarihallitusta. Hän on ehkä laskenut, että kokoomus saa muodostettua siedettävän hallituspohjan vain niin, että perussuomalaiset ovat mukana.
Se ei yksin riittäisi. Luontevin kumppani olisi keskusta, jonka on nähty taipuvan tarvittaessa niin vasemmalle kuin oikealle.
Orpo on kuittaillut keskustan suuntaan. Keskusta haluaa hillitä Suomen velaksi elämistä, mutta on hallituksessa, jonka velkamäärä paisuu. Keskusta on kipuillut hallituksessa myös ilmastonmuutoksen torjunnan keinoissa, kuten symboliseksi nousseen turpeen kanssa.
Porvarihallitus saattaisi olla keskustalle nykyhallitusta helpompi vaihtoehto.
Halla-aho vapauttaa tahtipuikon sopivaan aikaan
Populistipuolueet henkilöityvät usein vahvaan pitkäaikaiseen johtajaan. Siinä on riskejä: puolueen jäsenet voivat alkaa pitää johtajaa ja johtaja itseään korvaamattomana. Timo Soini johti perussuomalaisia 20 vuotta.
Halla-aho sanoi jo alkuvaiheessa, että ei halua samaa. Kun perussuomalaisilla on puheenjohtajakiertoa ja useita kärkipoliitikkoja, se alkaa muistuttaa enemmän muita varteenotettavia suuria puolueita.
Perussuomalaisten seuraavalla puheenjohtajalla on hyvin aikaa luotsata puolue seuraaviin eduskuntavaaleihin. Viime eduskuntavaaleissa perussuomalaiset jäi 0,2 prosenttiyksikköä suurimmasta puolueesta SDP:stä, mutta jäi oppositioon. Silloin Halla-ahon arvot eivät kelvanneet SDP:n Antti Rinteelle.
Perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaat Riikka Purra ja Sakari Puisto kohtaavat keskiviikko-illan A-studiossa TV1:ssä kello 21.05.
Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: miten Riikka Purra nousi nopeasti perussuomalaisten kärkihahmoksi? Vieraana toimittaja Olli Seuri.
