Jalkapalloilija Aapi Helvelahti, 28, joutui lopettamaan jalkapallouransa sydänvaivan, aortan tyven laajentuman, takia. Hän sai tietää asiasta vain muutamaa viikkoa ennen joukkueensa Pallokerho-35:n kauden alkua miesten Ykkösessä.
– Alkushokkihan siinä oli, kun tieto tuli niin puskista. Minkäänlaisia siihen viittaavia oireita ei ollut. Kaikki vaikutti olevan hyvin, mutta ei todellisuudessa ollutkaan, Helvelahti kertoo Ylelle.
Helsinkiläisseura PK-35 nousi täksi kaudeksi jalkapallon miesten Ykköseen. Sarjan lisenssiehtojen mukaan pelaajien on käytävä vuosittaisessa lääkärintarkastuksessa. Helvelahden kannalta nousu Ykköseen oli onni, koska sarjaporrasta alempana lääkärintarkastusta tuskin olisi tehty. Silloin aortan laajeminen olisi saattanut jäädä huomaamatta.
– Ei siinä pitänyt kahta kertaa miettiä, että jatkaako jalkapallon pelaamista riskeeraamalla oman henkensä. Jos aortta repeää, pitää olla todella hyvä tuuri, että siitä selviäisi.
Tanskan Christian Eriksen, 29, sai sydänpysähdyksen kesäkuun alussa Suomea vastaan pelatussa jalkapallon miesten EM-ottelussa. Tilanne järkytti monia ottelua katsoneita, ja se aiheutti vahvan tunnereaktion myös Helvelahdessa. Hän mietti, että mitä jos hänen vaivaansa ei olisi havaittu, ja tuo olisi osunut omalle kohdalle.
– Kun näki, miten lähellä Eriksenillä oli hengenlähtö, se kolahti aika lujaa. Toisaalta se on auttanut tämän asian prosessoinnissa. Tajusin, että tämän asian kanssa ei voi pelleillä. Nyt olen hyväksynyt asian. Jalkapallon pelaaminen saa nyt vain jäädä.
Urheilijan ura päättyy harvoin sydänvaivoihin
Helvelahden jalkapallouran lopettamisen syy kuuluu harvinaisen pieneen marginaaliin, jossa ura päättyy sydämeen liittyvän vaivan takia. Aortan tyven laajeneminen todetaan vuosittain, tutkimusjulkaisuista ja tiedoista riippuen, viidestä kymmeneen ihmisellä 100 000:sta.
Kilpatasolla urheilijat saattavat eri sarjatasoilla tai lajeissa jäädä eriarvoiseen asemaan, aivan kuten voi käydä yleisestikin yhteiskunnassa. Sydän- ja rintaelinkirurgian ylilääkärin Mika Kohosen mukaan asiaa voi verrata terveydenhuollon yleistilanteeseen.
– Meillä on väestöä, joka on työterveyden piirissä ja heillä on varsin hyvät palvelut. Sitten on väestöä, joka on perusterveydenhuollon varassa. Urheilijoilla on vähän sama tilanne, sillä tietyllä tasolla on suuremmat vaatimukset.
Kohonen sanoo, että urheilussa ehkä korostuvat sydänperäiset ongelmat, kun kehoa rasitetaan äärimmilleen. Hän toteaa liikunnan olevan erittäin hyvä asia, mutta kun siitä tehdään ammatti ja rasitusmäärät kasvavat, vaivat tulevat selvemmin esiin.
Nuorten urheilijoiden saamat sydän- ja sairauskohtaukset saavat yleensä julkisessa keskustelussa suurta huomiota, vaikka ilmaantuvuus olisi hyvin harvinaista. Oireettomiin vaivoihin voi etsiä viitteitä siitä, jos suvussa on ilmennyt sydänvaivoja. Laajamittaisemmalle seulonnalle ylilääkäri Kohonen ei kuitenkaan näe tarvetta.
– Diagnosointi vaatii kuvantamistutkimuksia eli joko ultraääni-, tietokoneleike- tai magneettitutkimusta. Tällaiset oireet ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Seulontatutkimuksissa tulee aina pohtia, mikä on se hyöty, joka seulonnalla saadaan. Kustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin seulonnasta saatavat hyödyt.
Helvelahdelle toivoa tuo arjen tavallisena jatkuminen
Maanantaina 2. elokuuta pelatussa Pallokerho-35:n ja Klubi 04:n välisessä ottelussa Helvelahti sai kiitokset kotijoukkueelle antamastaan panoksesta. Keskuspuolustajana pelanneen Helvelahden ura olisi voinut jatkua vielä useita vuosia, mutta niin kuin Eriksenin tilanteessa, päällimmäiseksi nousee se tärkein – elämän jatkuminen.
Kesälomalla oleva Helvelahti opiskeli pelaajauransa aikana luokanopettajaksi. Hän muistuttaakin, että jokaisen urheilijan olisi tärkeää alkaa ajoissa miettimään urheilu-uran jälkeistä aikaa. Viimeistään silloin, kun ura alkaa kääntymään ehtoopuolelle.
– Itseäni auttoi todella paljon, että en jäänyt tyhjän päälle, kun minulla oli ammatti ja työt valmiina. Jokaisen kannattaisi miettiä, mitkä olisivat mahdollisesti sellaisia asioita, mitä haluaisi tehdä urheilun jälkeen.
Helvelahti on miettinyt, että uran päättäminen olisi varmasti ollut paljon rajumpi isku, jos koko elämä olisi rakentunut ainoastaan jalkapallon ympärille. Hän myöntää oman identiteettinsä muovautuneen jollain tasolla jalkapallon ympärille. Jalkapallo on aina ollut läsnä hänen elämässään, ja on jatkossakin. Uran lopettamisen jälkeen piti kuitenkin miettiä, kuka hän lopulta onkaan.
– Uran lopettamisesta huolimatta itselläni elämä ja arki jatkuivat normaalisti eteenpäin.
Helvelahdelta ovat monet kysyneet, mitä hän jää eniten kaipaamaan jalkapallosta. Sellaisia asioita ovat joukkueen kanssa yhdessä kamppaileminen ja jokaisessa tilanteessa loppuun asti pelaaminen. Lisäksi hän on nauttinut jalkapalloilijan perusarjesta: harjoittelemisesta, jonka ovat viikon päätteeksi palkinneet ottelut.
Silti yksi on yli muiden.
– En tiedä tulenko koskaan saamaan mistään muusta asiasta samanlaista tunnetta. Voitettujen pelien jälkeen se pieni hetki – sellainen euforinen tila kropassa ja mielessä – sitä tulee kyllä ikävä.
Lue myös:
KPV vaihtaa valmentajaa – Niklas Vidjeskog korvaa Niko Kalliokosken