Tämän vuoden Ars Fennica -palkintoa tavoittelee viisi kuvatataiteilijaa: Eija-Liisa Ahtila, Anne-Karin Furunes, Jesper Just, Viggo Wallensköld ja Magnus Wallin.
Ars Fennica on Suomen suurin kuvataidepalkinto. Sen taustalla on Henna ja Pertti Niemistön samanniminen säätiö. Korkealaatuisesta, persoonallisesta taiteellisesta työstä joka toinen vuosi myönnettävä palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991.
Tänä vuonna palkintosumma korotettiin 30-vuotisjuhlan kunniaksi 50 000 euroon. Summa on 10 000 euroa edellisvuosia suurempi.
Voittajan valitsee palkintolautakunnan valitsema kansainvälinen asiantuntija. Voittaja julistetaan 10.2.2022. Ehdokkaat on valinnut palkintolautakunta, jonka muodostavat LT Leena Niemistö, kuvataiteilija Kari Vehosalo, Kiasman museonjohtaja Leevi Haapala sekä Amos Rexin museonjohtaja Kai Kartio.
Ars Fennica 2021 -ehdokkaiden teoksiin voi tutustua Hämeenlinnan taidemuseon näyttelyssä 15.10.2021–3.4.2022. Myös yleisö pääsee äänestämään omaa suosikkiaan ehdokkaiden näyttelyssaä.
Edellinen Ars Fennica -voittaja oli islantilainen Ragnar Kjartansson.
Eija-Liisa Ahtila, s. 1959, Suomi
Pro Finlandia -mitalilla palkittu taiteen akateemikko Eija-Liisa Ahtila on suomalainen videotaiteilija, ohjaaja ja valokuvaaja. Kuvataideakatemian tila-aikataiteiden koulutusohjelman professorinakin toiminut Ahtila on yksi Suomen kansainvälisesti menestyneimpiä kuvataiteilijoita.
Ahtilan kokeelliset, monikanavaiset installaatiot tutkivat muun muassa arjessa piileviä sukupuolittuneita, kolonialistisia ja ihmiskeskeisiä rakenteita. Viime vuodet hän on tutkinut sitä, miten tuoda esimerkiksi eläin, puu, tai tuuli kerronnan keskiöön ihmisen sijasta.
Anne-Karin Furunes, s. 1961, Norja
Anna-Karin Furunes on puolestaan Norjan kansainvälisesti tunnetuimpia taiteilijoita. Hänen teoksiaan on muun muassa Kiasman kokoelmissa. Furunes tunnetaan erityisesti hyperrealistisista, 30 vuotta kehittämällään perforointitekniikalla toteutetuista muotokuvista.
Furunesin toistuvana teemana on kuva naishenkilöstä, historiallisten tapahtumien uhrista, joka ei itse ole mitenkään voinut vaikuttaa kohtaloonsa. Kuvat ovat muun muassa juutalaisia, joita oltiin lähettämässä natsi-Saksaan, Ruotsin aiemman rotuhygienian uhreja, tai vankilaan tuomittuja rikollisia.
Jesper Just, s. 1974, Tanska
Jesper Just on tanskalainen taiteilija, joka asuu ja työskentelee New Yorkissa. Just käyttää elokuvan kieltä kyseenalaistaakseen Hollywood-henkiset sukupuolikäsitykset ja tuodakseen esiin vääristyneen tavan, jolla vähemmistöjä kohdellaan valtakulttuurissa.
Justin installaatioissa katsojasta tulee aktiivinen osallistuja. Just käyttää tietoisesti amerikkalaiselokuvien tunnistettavaa materiaalia, mutta sovittaa sen omiin tarkoituksiinsa. Hänen elokuviaan kuvaillaan passiivisen melankolian sävyttämiksi.
Viggo Wallensköld, s. 1969, Suomi
Viggo-Wentzel Renato-Bogislaus Cathmor-Adlerwalt Wallensköld on suomalainen taidemaalari, joka on tullut tunnetuksi rujojen, omassa maailmassaan olevien ja yksinäisten hahmojen muotokuvista. Wallensköld oli Vuoden nuori taiteilija vuonna 2005.
Hänen teoksiaan on useissa merkittävissä taidekokoelmissa ja hän on kuvataiteilijan uransa lisäksi julkaissut neljä kaunokirjallista teosta fiktiivisestä sienitieteilijästä. Wallensköld on kertonut, että hänen maalauksiinsa liittyy aavistus omakuvaa, vaikka ne eivät ole varsinaisesti omakuvia. Hän on myös kertonut maalaustensa kumpuavan häpeän tunteesta ja toiseuden kokemuksesta.
Magnus Wallin, s. 1965, Ruotsi
Magnus Wallin on ruotsalainen 3D-animaatiota käyttävä videotaiteilija. Teoksissaan hän muun muassa käsittelee kauneusnormeja, ja sitä, miten vääristyneet ihanteet vieraannuttavat ihmisiä, jotka eivät niitä vastaa. Kehollisuus on Wallinin teoksissa muutenkin keskeinen elementti.
Wallinin teoksissa käytöksen eri osa-alueita ilmentävät usein luurangot, kuten teoksessa Elements (2011), jossa erilliset elimet odottavat paikkaansa organismissa, jota Wallin on nimittänyt ”sosiaaliseksi kehoksi”.