Joakim Strandin kasvihuoneviljelmän kesähuoneessa Närpiössä kypsyy oransseja helmitomaatteja, flavorino-tomaatteja, paprikoita ja chilejä.
Toisessa huoneessa on ympärivuotisessa viljelyssä muun muassa kirsikkatomaatteja ja punaisia helmitomaatteja.
– Lajit ovat muuttuneet ja muuttuvat koko ajan, sanoo Strand, toisen polven kasvihuoneyrittäjä. Hän on pyörittänyt tilaa vaimonsa kanssa vuodesta 2005.
Lajien lisäksi paljon muutakin on muuttunut kasvihuoneyrittäjien arjessa 2000-luvulla.
Luonnonvarakeskuksen pitkän aikavälin tutkimus (2004-2017) osoittaa kotimaisen kasvihuoneviljelyn puolittaneen hiilijalanjälkensä ja samanaikaisesti myös kasvihuoneissa käytetyn öljyn määrä on pudonnut peräti 85 prosenttia.
Myös Strandin tila on ollut ilmastotalkoissa mukana.
Tilalle on rakennettu jo vuonna 2007 kiinteä polttoainekeskus, jonka myötä polttoöljy korvattiin hakkeella ja turpeella. Öljy on yhä varalla, mutta tarvetta sille ei ole ollut.
"Hiilijalanjälki pudonnut rajusti"
Kasvihuoneviljelyn hiilijalanjälki on pudonnut 2000-luvulla 56 prosenttia.
Toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta sanoo, että taustalla on useita syitä.
Öljylämmityksestä luopuminen on keskeinen tekijä. On siirrytty hiilineutraaleihin energiamuotoihin: puupohjaisiin, kuten hakkeeseen ja pellettiin, sekä peltoenergiaan.
– Samanaikaisesti, kun energiamuodot ovat muuttuneet ympäristöystävällisemmiksi, toimialan satotaso on noussut merkittävästi. Nämä kaikki yhdessä ovat vaikuttaneet siihen, että hiilijalanjälki per tuotettu kilo on pudonnut rajusti.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Frans Silveniuksen mukaan satotaso on keskeinen asia, kun tutkitaan kasvihuone - tai mitä tahansa maataloustuotantoa.
– Satotason noston onnistuminen on monen asian summa. Siihen kuuluvat lämmitys, valaistus, kastelu, lannoitteet, hiilidioksidilannoitus ja kasvualusta.
Miten käy turpeen kasvualustana?
Kasvihuoneilla käytetään kasvuturvetta kasvien kasvualustana.
Samalla, kun energiaturpeen alasajo on jo meneillään, pohditaan myös, että pitääkö kasvuturpeelle löytyä korvaaja ja löytyykö sellaista.
Silvenius huomauttaa, että hyöty voi hävitä, jos kasvualustan korvaamisen takia sato pienenee.
– Viljelytekniset ominaisuudet täytyy ottaa huomioon, kun korvataan turvepohjaista kasvualustaa jollain muulla, Frans Silvenius sanoo.
Lue seuraavaksi: Turpeesta tehty keksintö siivitti Suomen kasvihuoneet ennätyssatoihin ja levisi maailmalle – nyt siitä luopuminen uhkaa ajaa puutarhurit ahdinkoon
Parhaillaan on menossa tutkimushanke, jolla haetaan ratkaisua siihen, voidaanko kasvuturpeen rinnalle löytää muita kasvualustavaihtoehtoja.
Jyrki Jalkanen sanoo, että helppoa ratkaisua ei ole näköpiirissä. Vaihtoehtoisia kasvualustoja voisivat hänen mukaansa olla kaislikkojen kasvimassa tai esimerkiksi rahkasammal.
– Suurimmat odotukset kohdistuvat metsiin. Sieltä on löydettävissä komponentteja, jotka jo nyt yhdistettynä kasvuturpeeseen toimivat viljelyssä. Mutta nämä ovat vasta ensimmäisiä kokeita ja visioita, Jyrki Jalkanen selvittää.
Myös kasvihuoneviljelijä Joakim Strand näkee turpeen korvaamisen kasvualustana haasteellisena.
– Yksi vaihtoehto on kivivilla, mutta se tulee ulkomailta ja riittääkö se kaikille? Kivivillan kohdalla on myös kierrätysongelma. Turpeella sitä ei ole, ja se on kotimaista, Strand miettii.
Närpiöläistilalla vaihdetaan lamput ledeiksi
Kasvihuoneyritysten määrä on vähentynyt voimakkaasti viime vuosina, mutta pinta-ala on pysynyt melko vakaana. Yrityskoko on ollut kasvussa ja uudet kasvihuoneet ovat vanhoja tehokkaampia.
Kiinteisiin polttoaineisiin siirtyminen vaatii laitteiston uusimisen ja se on kallis investointi, vaikka itse energia olisikin edullista.
Frans Silveniuksen mukaan kasvihuoneviljelyn ilmastopäästöjä on mahdollista pienentää tulevaisuudessa edelleen.
Polttööljyn vaihtaminen uusiutuvaan energiaan on edelleen tärkeä keino, samoin palaturpeen poltosta luopuminen, sekä siirtyminen kohti vihreää sähköä.
– Myös tuotannon tehostaminen, että saadaan enemmän satoa ja energiankulutuksen pienentäminen, kuten esimerkiksi valaistuksessa led-valoihin siirtyminen.
Jyrki Jalkasen mukaan kotimainen kasvihuoneviljely on hyvällä tiellä. Yhä parempia tuloksia saadaan yhä useammilta viljelmältä vuodesta toiseen.
– Espanjalaisen tomaatin hiilijalanjälki on puolen kilon luokkaa per tuotekilo, meillä se on kahden kilon paikkeilla, eli noin nelinkertainen. Mutta meillä on jo viljelmiä, joissa päästään alle espanjalaisten lukemien.
Strandin tilalla satotaso on noussut viime vuosina. Tilalla on investoitu tietokoneisiin, joilla seurataan kasvihuoneiden lämpötiloja ja mitataan kastelua.
Seuraavia energiatehokkuuteen liittyviä asioita närpiöläistilalla on lamppujen vaihto ledeihin. Lisäksi tarkoitus on parantaa ylivuotavan kasteluveden talteenottoa ja kierrättämistä.
Lue seuraavaksi:
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin 28.8. kello 23 saakka.