Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Maaseudulla asuvien nuorten auttamiseksi on pistetty pystyyn useita eri hankkeita viime vuosina. Yleensä tilanteet lähtevät ratkeamaan, kun nuori saa rinnalleen edes yhden välittävän ihmisen.
Näin kävi myös Tuusniemellä asuvalle 22-vuotiaalle Joukolle. Hänen elämä meni sekaisin useammaksi vuodeksi yläkouluikäisenä. Aiheen arkaluonteisuuden vuoksi hän esiintyy jutussa pelkästään etunimellään.
– Tuli tehtyä harkitsemattomia tekoja, joista on tullut seuraamuksia ja niitä tekoja olen katunut, hän sanoo.
Jouko yritti opiskella ammattikoulun rakennuslinjalla ja asua välillä omillaan niin Kuopiossa kuin Tuusniemelläkin. Opiskelu ei kuitenkaan kiinnostanut ja aikaa tuli vietettyä koulun sijaan kaupungilla kavereiden kanssa.
– Opiskelu katkesi pariin otteeseen poissaolojen takia ja Kuopion solu-asunto ei tuntunut kodilta. Olin hyvin stressaantunut.
Muutaman vuoden hapuilun jälkeen hän pääsi elämässä jaloilleen etsivän nuorisotyöntekijän avulla. Jouko tutustui Hanna Miettiseen yläkoulun aikana viettäessään aikaa nuortentiloissa.
Miettinen piti yhdessä Joukon kanssa tiiviisti yhteyttä oppilaitokseen. Eri aloja palloteltiin ja etsittiin, mitä muita vaihtoehtoja voisi olla kuin opiskelu, hän kertoo.
Lopulta tilanne alkoi ratketa, kun Jouko pääsi kunnan kesätöihin. Nykyinen oppisopimuskoulutus tapahtuu samoissa töissä.
Nyt nuori mies tiivistää tapahtumat muutamaan lauseeseen:
– Ilman tukea en olisi päässyt jaloilleni näin nopeasti. Nyt olen ollut kaksi vuotta työelämässä ja jatkan työssä oppisopimuksella. Tämä on sopivin työ, jossa viihdyn, Jouko kertoo.
Neljän seinän sisälle juuttuneille linkki elämään
Tuorein hanke maaseudun nuorten auttamiseksi on lähtenyt liikkeelle Pohjois-Savossa. Kohteena ovat peruskoulun jälkeen kotiin jumiutuneet 18–29-vuotiaat nuoret. Yleensä syynä opiskelu- ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen on mielenterveys- ja päihdeongelmat. Monella on taustalla pitkään jatkunutta kiusaamista.
Nuorten palvelun vetämää hanketta pilotoidaan neljässä maaseutukeskuksessa Tuusniemellä, Kaavilla, Juankoskella ja Nilsiässä. Tavoitteena on löytää hukassa oleville nuorille joku sosiaalinen sidos. Se voi olla yksi ihminen tai kokonainen yhteisö.
Yhteisösuunnittelija Riitta Rönkkö arvioi, että jokaisesta ikäluokasta jää 1–2 nuorta per kuntakeskus kotiin.
– Uskomme, että kun näiden nuorten sosiaalinen verkosto laajenee, he jaksavat toisten tuella toteuttaa paremmin omia unelmiaan, Rönkkö sanoo.
Nuorten tukijoiksi haetaan vapaaehtoisia.
Pienillä paikkakunnilla vapaaehtoistyö on erilaista kuin kaupungeissa. Nuorten tunnettavuuden ja leimautumisen pelko otetaan huomioon pestaamalla ihmisiä ristiin paikkakunnalta toiselle.
Ensimmäisten hankeviikkojen aikana työntekijät ja paikkakuntien nuorisoalan ammattilaiset ovat rakentaneet verkostoja, jotta yhteistyö ja tiedonkulku olisivat mahdollisimman saumatonta.
Maalla tuen saaminen ja vapaa-ajan mahdollisuudet voivat olla rajoitetumpia.
– Esimerkiksi mielenterveyspalveluihin on pitkät matkat julkisella liikenteellä, Rönkkö sanoo.
Nuorisotyöntekijä rimputtaa ovikelloa, jos muu ei auta
Hanna Miettinen tunnistaa ilmiön Tuusniemellä. Nuori lukkiutuu kotiinsa ja syrjäytyy pikkuhiljaa ympäröivästä yhteisöstä kokonaan.
Kun hän itse kuulee tällaisesta tapauksesta, alkaa hän rakentaa yhteyttä nuoreen ensin soittamalla, tekstaamalla tai somen kautta. Välillä käytössä on perinteinen etanapostikin.
– Tarvittaessa käyn oven takana kysymässä miten menee ja voitaisiinko jutella hetki, Miettinen kertoo.
Etsivä nuorisotyö perustuu vapaaehtoisuuteen, joten nuori saa itse päättää haluaako hän tavata vai ei.
– Toki se on vakava tilanne, koska kenenkään ei kuuluisi jäädä yksin kotiin, Miettinen sanoo.
Syrjäytyminen on usein periytyvää, mutta vanhempia pitkään nuorten kanssa työtä tehnyt Miettinen ei halua syyllistää. Hän ymmärtää, että jokaisella on omat syynsä ulkopuolelle jättäytymiseen.
– Tukea on tarjolla, kun ihmiset haluaisivat ottaa sitä vastaan, hän sanoo.
Tuusniemellä syrjäytymisen kanssa painitaan myös aikuisten parissa. Erittain vanhusvoittoisen kunnan tilanne on kroonistunut tietää Tuusniemen kunnanjohtaja Timo Kiviluoma.
– Autettavien lukumäärä on vakio ja syrjäytyminen näkyy keski-ikäisissäkin, Kiviluoma kertoo.
Noin 2 500 asukkaan kunnassa ikäluokat pienenevät. Tällä hetkellä kolmella yläluokalla on yhteensa 80 oppilasta. Viimeiset viisi vuotta kuntaan on syntynyt 10–20 lasta vuosittain.
Lue lisää: