Korona-aika on vienyt resursseja kouluterveydenhuollolta, kun terveydenhoitajia on siirretty muihin tehtäviin.
Kouluterveydenhuollon saatavuus on ollut aiemminkin huonoa joillakin alueilla, ja nyt tilanne on Suomen Terveydenhoitajaliiton mukaan kiristynyt entisestään.
– Varsinkin viime vuoden keväällä kouluterveydenhoitajia siirrettiin runsaasti koronatehtäviin. Tilanne palautui joksikin aikaa, mutta nyt heitä kuormittavat 12–15-vuotiaiden rokotukset ja siirrot aikuisten joukkorokotuksiin. Silloin heidän perustehtävänsä jää tekemättä, sanoo Suomen Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpää.
Kouluterveydenhuollossa on jo pitkään ollut suuria alueellisia vaihteluita. Esimerkiksi Helsinki on rikkonut lakia jo ennen pandemiaa eivätkä kaikki koululaiset ole päässeet lääkärintarkastukseen.
Koululääkäreistä pulaa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan kouluterveydenhoitajien henkilöstömitoitukset toteutuivat 93 prosentissa terveyskeskuksista.
Terveydenhoitajaliiton mielestä henkilöstömitoitussuositusten mukaan toimittaessa kouluterveydenhoitajalla on liikaa oppilaita vastuullaan.
Suositukset ovat peräisin vuodelta 2004. Liiton mukaan lasten ja nuorten ongelmat ovat lisääntyneet sen jälkeen ja myös monikulttuurisuus tuo työhön omat haasteensa.
Terveydenhoitajille on siirtynyt myös koululääkäreiden töitä, koska koululääkäreistä on pulaa. THL:n mukaan vain viidennes terveyskeskuksista on yltänyt mitoitussuositukseen koululääkäreissä.
– Kouluterveydenhoitajat olivat ylikuormittuneita jo ennen epidemiaa. Korona-aika on kuormittanut myös oppilaita paljon, ja se purkautuu palveluihin erityisesti silloin, kun epidemia helpottaa, Tiina Mäenpää sanoo.
Hän vetoaa kuntiin, että ne alkaisivat kiivaasti suunnitella, millä tavoin tilannetta hoidetaan ja resurssoidaan kouluterveydenhuollossa koronan jälkeen.
Terveydenhoitajaliitto: Palveluseteli ei ole ratkaisu
Helsinki on yrittänyt ratkaista hankalaa kouluterveystilannettaan väliaikaisilla palveluseteleillä. Palvelusetelillä vanhemmat voivat viedä lapsensa yksityiselle lääkäriasemalle lakisääteiseen lääkärintarkastukseen.
Terveydenhoitajaliiton Mäenpää uskoo, että palveluseteli eriarvoistaa koululaisia entisestään.
– Kaikki vanhemmat eivät välttämättä ota itse yhteyttä terveydenhuoltoon. Tutkimusten mukaan usein sellaiset lapset ja perheet, jotka erityisesti tarvitsivat tukea terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, jättävät ottamatta yhteyttä, jos se on omalla vastuulla.
Ennaltaehkäiseminen tuo säästöjä
Mäenpään mukaan kouluterveydenhuollossa keskeistä on ennaltaehkäisevä työ.
– Terveydenhoitajan työn ajatellaan usein olevan mittaamista, punnitsemista ja rokottamista. Sekin on tärkeää, mutta suuremmassa roolissa on se, mitä siellä tarkastuksissa lapsilta ja perheiltä nousee esiin.
Mäenpään mukaan satsaus kouluterveydenhuollon henkilökuntaan on satsaus tulevaisuuteen.
– Mitä varhemmin pääsemme käsiksi lasten ja nuorten huoliin, sitä edullisempaa se on kunnille ja kansantaloudelle – ja tietenkin inhimillisestikin tärkeää. Varhainen puuttuminen kuormittaa paljon vähemmän lastensuojelua, erikoissairaanhoitoa ja koko terveydenhuoltojärjestelmää, Mäenpää sanoo.
Lue myös:
Täältä löydät kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.