Suomen päätös lähettää aseistettuja sotilaita omaan evakuointioperaatioon Afganistaniin syntyi nopeasti ja epädramaattisesti, sanoi presidentti Sauli Niinistö TV1:n Ykkösaamussa lauantaina.
Presidentti pitää kuitenkin ristiriitaisena sitä, että Suomi voi lähettää joukkoja kriisialueelle nopeammin muiden pyynnöstä kuin omia kansalaisia auttamaan. Se vaatisi lakimuutoksen.
– Luodaan päätöksentekomekanismi, jolla säädetään, että millä ehdoilla ja kuka päättää siitä, että suomalaisjoukkoja lähetetään auttamaan suomalaisia pisteeseen X maailmalla, hän ehdottaa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kannattaa presidentin ehdotusta.
– On paikallaan, että suomalaiset joukot voisivat tällaisessa evakuointitilanteessa tulla suomalaisten viranomaisten apuun hyvin nopeallakin aikavälillä. Emme tiedä, millaisia kriisejä maailmaan tulee. On tärkeää, että suomalaisia voidaan näissä kriiseissä suojella, Haavisto sanoi lauantaina Yle Uutisten haastattelussa.
Suomelle kriisinhallintaoperaatio Afganistanissa oli Niinistön mukaan tärkeä kokemus ja siellä opittiin muun muassa sellaisia taitoja, joita ilman evakuointioperaatio ei olisi onnistunut.
– On luotu yhteysverkko ja hiottu omia toimintoja niin, että kyetään toimimaan kansainvälisesti ja ennen kaikkea yhteistoiminnassa, presidentti sanoi Ykkösaamussa.
"Tuli niin sanotusti turpiin"
Lännen pyrkimys vakauttaa Afganistan epäonnistui, Niinistö myöntää.
– Näissä suurissa tappiossa, jota epäilemättä tämä yhteiskuntajärjestyksen vakiinnuttaminen edustaa, siinä tuli niin sanotusti turpiin.
– Varsin selvästi tuli ilmi se, että ellei riittävän moni paikallinen ihminen tai taho tunne vakaata tahtoa muuttaa elämänjärjestystään ja yhteiskuntaansa siihen mitä me pidämme hyvänä, niin se ei kyllä onnistu.
Kahdenkymmenen vuoden läsnäolo kantaa kuitenkin hedelmää, presidentti uskoo.
– Epäilemättä nyt kokonainen sukupolvi on nähnyt ainakin vapaata elämää tai ainakin suhteellisen vapaata elämää, ja kovin vapaata verrattuna talibanin hallintoon, se siemen siellä tottakai elää edelleen.
Afganistanin tilanteen arvioidaan lisäävän siirtolaisten tuloa Eurooppaan. Niinistö toivoo avointa keskustelua maahanmuuton ongelmista.
– Nyt pitää uskaltaa avoimesti, analyyttisesti ja selkeästi puhua, että maahanmuutto tuottaa myös ongelmia.
Niinistö kaipaa Helsingin henkeä
Käsite Helsingin henki syntyi vuonna 1975 Suomen isännöimässä Ety-kokouksessa. Seuraavaksi Suomi harkitsee, tavoitteleeko se Etykin perillisen eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyj:n puheenjohtajuutta järjestön juhlavuonna 2025. Asia oli esillä presidentti Sauli Niinistön ja pääsihteeri Helga Maria Schmidin tapaamisessa Helsingissä perjantaina.
Puheenjohtajuuden ohella olisi mahdollisuus elvyttää Helsingin henkeä maailmalle. Helsingin henkeen yhdistetään demokratian, rauhan ja yhteistyön kunnioittaminen.
– 50 vuotta sitten luotu Helsingin henki on sellaista, jota tänä päivänä tarvitaan, sanoo presidentti Sauli Niinistö.
Suomi havittelee huippukokousta
Presidentti on pitänyt toistuvasti esillä mahdollisuutta järjestää huippukokous Suomessa. Etyj:n puheenjohtajuus olisi luonteva tilaisuus järjestää kokous. Käytännössä huippukokouksia voisi olla kahdenlaisia: joko kaikkien 57:n Etyj:n jäsenmaan kesken tai sitten pienemmällä porukalla niin, että Kiina saataisiin mukaan osallistumaan. Yhä epävakaammaksi käynyt maailma kaipaa rauhantekijöitä.
– Jos joskus tarvittaisiin rauhanlähettiläitä, niin nyt. Etyjillä ja sen perinnöllä voisi olla tässä hyvin merkittävä rooli, Niinistö näkee.
Presidentti Sauli Niinistön haastattelu TV1:n Ykkösaamussa Yle Areenassa.