Valtakunnallinen pula terveydenhoitajista heijastelee myös kouluterveydenhuollon puolelle. Erityisesti sijaisia tarvittaisiin kipeästi lisää.
Osastonhoitaja Lenita Kangas Seinäjoen kouluterveydenhuollosta kertoo, että tilanne on pahentunut vuoden sisällä.
– Sijaisia on huonosti saatavilla. Jonkin verran heitä on saatu koronarokotuksiin, mutta kukaan ei odota siellä kotona, että soittaisin hänet töihin. Sijaistilanne on tällä hetkellä tosi tiukka, Kangas kuvaa.
Vaasassa tilanne on sama. Kokkolaan sijaisia on sen sijaan vielä saatu, mutta muualle maakuntaan heitä on vaikea löytää.
Lisätyötä on tullut nyt käynnissä olevista 12–15-vuotiaiden koronarokotuksista, joita kouluterveydenhoitajat ovat antaneet iltaisin ja viikonloppuisin. Tarkoitus on hoitaa rokotukset reilussa kahdessa viikossa, ja sama rumba on edessä kun lapset ja nuoret saavat tehosterokotteen kahdeksan viikon päästä.
– Se on ollut nyt meidän ensisijainen työmme. Jonkin verran on pakko ehtiä tehdä muutakin, mutta rokotukset ovat tällä hetkellä tapetilla, sanoo Kangas.
Esimerkiksi Kokkolassa kouluterveydenhoitajat ovat antaneet koronarokotuksia normaalin työpäivänsä päälle.
Koronapandemian aikana kouluterveydenhoitajia on ollut myös töissä muissa yksiköissä. Hoitajat ovat muun muassa osallistuneet altistuneiden jäljittämiseen ja antaneet koronarokotteita myös yleisissä rokotuksissa.
Terveystarkastuksia jouduttu siirtämään, osa jopa peruttu
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on seurannut pitkään kouluterveydenhuollon työntekijöiden määrää. Vaikka tilanne on parantunut vuosien saatossa, sekä lääkäreitä että terveydenhoitajia on valtakunnallisesti edelleen liian vähän suosituksiin nähden.
Virallisten mitoitusten mukaan kouluterveydenhuollossa tulee olla yksi terveydenhoitaja 600 oppilasta kohti, toisella asteella oppilaita saa olla 570 per hoitaja. Kokopäiväisten koululääkärien osalta mitoitus on 2100 oppilasta.
Kouluterveydenhuollon tärkeimpiä tehtäviä ovat vuosittaiset terveystarkastukset. 1.-, 5.- ja 8.-luokkalaisille tehdään laaja terveystarkastus. Lisäksi hoitajat pitävät sairasvastaanottoa opiskelijaterveyshuollossa ja tekevät yhteistyötä koulun sekä vanhempien kanssa.
Kouluterveydenhuoltoa vaivaavaa sijaispulaa on hoidettu pohjalaismaakunnissa lähinnä erilaisin työjärjestelyin.
Joitakin lasten ja nuorten terveystarkastuksia on tehty lääkäripulan vuoksi jo entuudestaan kesäaikaan, ja nyt niitä on myös jouduttu siirtämään myöhemmälle ajalle.
Vaasassa osa tarkastuksista on jouduttu jopa perumaan, kertoo osastonhoitaja Gun Grangärd.
– Joitakin välitarkastuksia on jouduttu jättää tekemättä. Meillä on valitettavasti ollut todella pitkiä sairaslomia, eikä niihin ole saatu sijaista. Tarkastuksia on siten jouduttu jättää väliin, mikä ei todellakaan ole hyvä asia, Grangärd sanoo.
Grangärdin mukaan tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei oppilas saa heti sitä tukea, mitä hän ehkä tarvitsisi.
– Meillä on ollut paljon etäopetusta ja kun tarkastuksia on jäänyt tekemättä, voi kestää kauan, että pahoinvoivan oppilaan tilanteesta saadaan kiinni. Vanhempien vastuu ottaa meihin yhteyttä kasvaa, jos heillä on huoli lapsesta. Näin he ovat kyllä tehneetkin, kiittelee Grangärd.
Kouluterveydenhuollosta Soiten alueella Keski-Pohjanmaalla vastaavan osastonhoitajan Anu Vähäraution mukaan tulevan lukuvuoden työkuormaa on vielä tässä vaiheessa hankala ennustaa. Koronan uskotaan hankaloittavan tilannetta vielä pidempään.
– Nuorten ongelmat ovat kasvaneet koronan myötä, ja kyllä työsarkaa riittää. Toiveissa on, että pysyttäisiin lähiopetuksessa, sillä etäkoulu aiheuttaa aina lisäongelmia, Vähärautio sanoo.
Lue myös: Pandemia syö edelleen kouluterveydenhuoltoa – väkeä siirretty koronatehtäviin