Sanna Marinin (sd.) viiden puolueen hallitus kokoontuu tiistaina 7. syyskuuta budjettiriiheen päättämään valtion ensi vuoden talousarvioesityksestä.
Hallituksen rivejä repinyt puoliväliriihi venyi huhtikuun lopulla yli viikon mittaiseksi. Budjettiriiheen on varattu kaksi päivää, mutta hallituspuolueiden kiistat voivat pidentää puintiaikaa tai polttaa koko riihen.
Hallituspuolueiden puheenjohtajien viisikko yrittää ratkaista budjettiriihen vaikeimmat poliittiset kiistat jo ennen koko hallituksen neuvotteluja. Viisikon pöydälle on luvassa jälleen vaikeita ilmasto- ja työllisyyskysymyksiä.
Hallitus saa budjettiriihen aluksi valtiovarainministeriöltä tuoreet talousluvut. Talous on koronan jälkeen vahvassa kasvussa ja verotulojen kasvun odotetaan tuovan jonkin verran liikkumavaraa myös budjettiriiheen.
Vihreät ja vasemmistoliitto kiirehtivät ilmastopäätöksiä
Hallituksen ilmastopolitiikassa vielä tarvittavista päätöksistä ennakoidaan budjettiriihessä kiivasta keskustelua.
Puoliväliriihessä hallitus sopi, että hiilineutraaliin Suomeen vuonna 2035 tähtäävän ilmastopolitiikan lisätoimiin palataan syksyllä.
– Hallitus on tehnyt toimintasuunnitelmaa kuilun umpeen kuromiseksi ja päättää lisätoimista ilmastosuunnitelman ja ilmasto- ja energia-strategian hyväksymisen yhteydessä syksyllä 2021, hallitus linjasi huhtikuussa.
Hallitus on yhteisesti arvioinut, että hiilineutraaliuteen vielä tarvittavien ilmastopäätösten määrää kuvaava päätös- ja toimenpidekuilu on kaventunut yhteentoista miljoonaan hiilidioksiditonniin.
Vuoden 2020 ilmastovuosikertomuksessa kuilun suuruudeksi arvioitiin vielä viisitoista miljoonaa tonnia.
– Kuilua ovat kaventaneet erityisesti päätökset energiaverouudistuksesta sekä päästöjen väheneminen päästökauppasektorilla aiemmin arvioitua nopeammin.
– Lisäksi liikenteen päästöjen arvioidaan vähenevän ennakoitua nopeammin vuoden 2030 jälkeen ja puhtaammat lämmitysmenetelmät ja energiatehokkuuden parantuminen vähentävät myös asumisen päästöjä ennakoitua nopeammin, puoliväliriihessä todettiin.
Vihreät ja vasemmistoliitto ovat moittineet erityisesti keskustan, mutta myös SDP:n valmiutta päättää syksyn budjettiriihessä vaalikauden lopun ilmastotoimista.
Puoliväliriihessä hallitus tappeli monta päivää turpeen kohtalosta, ja lopulta kompromissina turvetuotannon alasajoa pehmennettiin. Keskusta ja vihreät olivat turvekiistassa napit vastakkain.
Syksyn budjettiriihessä kuumimmaksi kiistaksi näyttäisi nousevan kysymys maatalouden ilmastopäästöistä. Vihreät ja vasemmistoliitto vaativat maataloutta vahvemmin mukaan ilmastotalkoisiin ja keskusta polkee jarrua.
Vasemmistoliitto poistaisi maatalouden energiaveropalautuksen ja määräisi raivausmaksun turvepelloille. Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on linjannut, että maatalouden ilmastopäästöjä on leikattava vähentämällä työkoneiden ja turvepeltojen päästöjä.
Pääministeripuolue SDP on ollut maatalouden päästökiistassa varovainen. SDP:n eduskuntaryhmä linjasi elokuussa, että "määrätietoisia ilmastotoimia tarvitaan hallitusohjelman mukaisesti kaikilla sektoreilla, muun muassa käynnistämällä liikenteen sähköistämisen tuki".
Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä on ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) johdolla etsinyt sopua ilmastopolitiikan lisätoimista.
Vasemmistoliitto ja vihreät ovat viestittäneet, että keskusta torjuu kaikki ehdotukset, eikä tuo pöytään omia esityksiään. Keskustan mielestä ilmastonmuutosta voidaan torjua parhaiten yhdessä yritysten kanssa.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on sovitellut, että ilmastotoimista voidaan päättää myöhemminkin.
Keskustelu velan vaaroista jakaa hallitusta
Hallitus joutuu budjettiriihessään palaamaan keskusteluun valtion velasta.
Hallitusohjelmassa linjattiin, että "normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023". Koronakriisin jälkeen kansainvälisessä taloudessa mikään ei ole enää normaalia. Velkakysymystä joudutaan esimerkiksi euroalueella miettimään uusiksi.
Hallituspuolueista vasemmistoliitto puolustaa selkeimmin velkaelvytystä. SDP ja vihreät suhtautuvat velkaan hyvin joustavasti. Valtiovarainministerin salkkua kantava keskusta ja RKP puhuvat tiukimmin julkisen talouden tasapainosta – ainakin lähivuosien tavoitteena.
Puoliväliriihen jälkeen toukokuun lopulla valtiovarainministeriksi siirtynyt keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko esitteli elokuussa ensimmäisen budjettiehdotuksensa.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa menojen loppusumma on 63,2 miljardia euroa. Budjettiehdotus on 6,7 miljardia euroa alijäämäinen, mikä on hieman vähemmän kuin tälle vuodelle budjetoitu 7,6 miljardia euroa.
Valtiovarainministeriö esittää, että ansiotulojen verotukseen tehdään indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen hinta- tai ansiotason nousun myötä.
Budjettiriihessä päätetään valtiontaloutta vahvistavasta veroratkaisusta
Hallitus sopi puoliväliriihessä, että syksyn budjettiriihessä päätetään valtiontaloutta vahvistavasta 100–150 miljoonan euron veroratkaisusta. Päätöslistalla on myös investointeja edistäviä ja kilpailukykyä vahvistavia veromuutoksia.
Lisäverojen kohdentamisesta on hallituksen sisällä poliittista erimielisyyttä.
Yksi keino on ulkomaisten rahastojen Suomessa olevien kiinteistösijoitusten voittojen verottaminen. Tästä on hallituksessa poliittinen yhteisymmärrys. Ehdotus toteutuu vasta vuonna 2023, jotta muutos ehdittäisiin valmistella kunnolla.
Esimerkiksi vasemmistoliitto on nostanut pöydälle viiden prosentin lähdeveron nyt osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen osingoille.
Viiden prosentin lähdevero sopii myös SDP:n suunnitelmiin, mutta keskusta ja RKP ovat olleet nihkeitä.
Kesäkuussa selvitystyönsä esitellyt valtiovarainministeriön asiantuntijaryhmä ei suositellut lähdeveroa.
– Vaikka viiden prosentin lähdeverolle on sinällään löydettävissä perusteita veropohjan tiivistämisen näkökulmasta, työryhmä kuitenkin katsoo, että erillistä osinkojen lähdeveroa ei olisi perusteltua ottaa osaksi Suomen verojärjestelmää.
Työllisyystoimien tahdista tulossa kädenvääntöä
Puolivälirihessä hallitus sitoutui työllisyysasteen nostamiseen. Hallitus lupasi tehdä päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä.
Työllisyystoimenpiteiden valmistelua on jatkettu työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä. Hallitus oli jo aiemmin päättänyt toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000–33 000 lisätyöllistä.
– Puoliväliriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 40 000–44 500 lisätyöllistä. Hallituskauden loppuun mennessä tehdään lisäksi päätökset 110 miljoonalla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista. Hallituksen tavoitteena on, että vuosikymmenen puolivälissä työllisyysaste on 75%, hallitus linjasi huhtikuun lopulla.
Hallituksen sisällä on ollut erimielisyyttä siitä, miten eri toimenpiteiden työllisyysvaikutus lasketaan. Valtiovarainministeriön lisäksi laskelmia tekevät myös muut ministeriöt.
Talouden elpyminen näyttäisi helpottavan myös työllisyystavoitteen saavuttamista. Ongelmaksi on noussut, miten kymmenet tuhannet avoimet työpaikat voitaisiin täyttää. Tähän yritetään vastata muun muassa koulutuksella.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen osoitetaan osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja 70 miljoonan euron lisärahoitus vuodelle 2022.
Työvoimapulaan etsitään tehokkaita pikalääkkeitä
Valtiovarainministeri Saarikko totesi elokuussa, että osaavan työvoiman saatavuus uhkaa rajoittaa investointeja ja talouden kasvua.
– Jo päätetyt työvoimapolitiikan uudistukset tulevat ensi vuonna voimaan oikea-aikaisesti. Hallituksen päättämiä julkista taloutta kohentavia työllisyystoimia tulee jatkaa etuuksien uudistuksin.
– Näiden lisäksi tarvitaan nopeavaikutteisia toimia, joilla avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaantoa parannetaan, Saarikko arvioi.
Saarikko nimesi valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen tekemään budjettiriiheen mennessä selvitystyötä työllisyyden uusiksi täsmätoimenpiteiksi sekä varmistamaan jo päätettyjen toimien vaikuttavuutta.
Selvitystyötä on tehty Majasen johdolla yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa. Ehdotuksia odotetaan budjettiriiheen.
Hallituksessa laajaa tukea poliisin lisärahoille
Hallitus- ja myös oppositiopuolueiden eduskuntaryhmien kesäkokouksissa on kannettu laajasti huolta poliisin määrärahoista. Monena vuonna poliisi on saanut lisärahansa viimeistään joulukuussa budjetin eduskuntakäsittelyssä.
Esimerkiksi SDP:n eduskuntaryhmä linjasi, että suomalaisten arjen turvallisuudesta pidetään huolta varmistamalla poliisin riittävät resurssit, jotka pohjautuvat sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. RKP:n mukaan budjettiriihen yhteydessä hallituksella on oltava valmius lisätä poliisin ja oikeudenhoidon rahoitusta,
Sisäministeriön mukaan poliisi on tilanteessa, jossa vuoden 2022 budjettikehyksen mukainen määräraha ei enää riitä toiminnan nykytason ylläpitämiseen.
– Poliisi tarvitsee pysyvästi lisärahoitusta noin 35 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja noin 50 miljoonaa euroa vuodessa siitä eteenpäin, sisäministeriön budjettiehdotuksessa linjataan.
Budjettiriihessä kaivetaan lisärahaa myös tieteelle, tutkimukselle ja kulttuurille. Taustalla on Veikkauksen tuottojen voimakas supistuminen.
Voit keskustella tästä artikkelista 5.9.2021 klo 23 saakka.
Lisää aiheesta: