Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Osassa Pohjois-Karjalan kouluista ei ole lainkaan omaa terveydenhoitajaa – "Tilanne ei ole vielä koskaan ollut näin hankala"

Jo viime keväänä osa kunnista joutui siirtämään koululaisten määräaikaistarkastuksia. Nyt Siun soten henkilöstöpula ja syksyllä alkaneet koululaisten koronarokotukset ovat huonontaneet tilannetta entisestään.  Etenkin lääkärityötä ei ole tarjolla niin paljon kuin kouluilla olisi tarve.

Koulun käytävä, lattialla kenkiä, naulakossa vaatteita
Siun soten työvoimapula ja koululaisten koronarokotukset ovat sotkeneet kouluterveydenhuollon Pohjois-Karjalassa. Kuva: Petri Niemi/Yle
  • Annika Lius

Pohjois-Karjalan kouluterveydenhuollossa on meneillään poikkeuksellisen vaikea syksy. Jo viime keväänä osa kunnista joutui siirtämään koululaisten määräaikaistarkastuksia. Nyt Siun soten henkilöstöpula ja syksyllä alkaneet koululaisten koronarokotukset ovat huonontaneet tilannetta entisestään.

Osaan kouluista ei ole saatu lainkaan omaa terveydenhoitajaa, ja normaali kouluterveyshuolto voi alkaa pahimmillaan vasta lokakuussa.

– Tilanne ei vielä koskaan aiemmin ollut Siun sotessa ollut näin hankala, toteaa neuvolapalveluiden palvelupäällikkö Sanni Penttilä.

Kouluvuosi käynnistyi samaan aikaan kun kouluissa saatiin lupa aloittaa 12–15-vuotiaiden koronarokotukset. Kouluterveydenhoitajat ovat keskittyneet ensimmäiset kouluviikot rokotusten toteuttamiseen.

Se ei kuitenkaan Penttilän mukaan yksin selitä ongelmia.

– Myös sillä tavalla olemme poikkeustilanteessa, että emme ole saaneet sijaisia kaikkiin poissaoloihin. Valitettavasti meillä on nyt elokuussa ja syyskuussakin vielä kouluja, jossa ei ole nimettyä kouluterveydenhoitajaa.

Lakisääteisiä lisäkäyntejä ei voida tarjota tarpeeksi

Penttilän mukaan koululaisten määräaikaistarkastukset ovat kouluterveydenhuollon tunnetuin osa-alue, mutta koska kyseessä on kiireetön toiminta, tarkastusten viivästyminen ei ole kohtalokasta.

Sen sijaan kiireelliset asiat tulisi hoitaa viiveettä. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu lakisääteisesti mahdollisuus tarjota lisäkäyntejä, mikäli tilanne vaatii apua tai arviointia. Penttilän mukaan kouluterveydenhuollossa olisi tehtävä kiireellisyysharkintaa, ettei lasten kiireellinen avun tarve jäisi odottamaan.

– Sitä keskustelua on käyty paljon meidän terveydenhoitajien ja terveysasemien kanssa, että vaikka ei pystyttäisi luokkakohtaisia tarkastuksia nopeasti toteuttamaan, niin tulisi laittaa ensisijalle nämä, jotka kiireisimmin tarvitsevat joko terveydenhoitajan tai lääkärin arviota.

Lisäkäyntejä ei kuitenkaan ole tarjolla niin paljon kuin pitäisi. Etenkin lääkärityöstä on kouluissa pulaa.

– Olemme optimistisia, että kunhan koronarokotukset saadaan tehtyä ja rekrytointia tehostettua, niin saataisiin normaali kouluterveydenhuollon työ käynnistymään viimeistään syys–lokakuussa.

Lisää Pohjois-Karjalan uutisia Yle Areenassa. Kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.