Mannerheimin Lastensuojeluliitto muistuttaa, että Koskelan surman kaltaiset erittäin raa'at väkivaltaiset tapaukset ovat lasten ja nuorten keskuudessa hvyin harvinaisia. Sen sijaan kaikki muunlainen kiusaaminen on varsin yleistä.
MLL: n Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa vastaanotetaan noin 20 000 yhteydenottoa vuosittain. Vakavista teemoista kiusaaminen on yksi yleisimmistä puheenaiheista. Siitä keskusteleminen on lisääntynyt tänä vuonna entisestään.
Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelinten ja digitaalisten palveluiden päällikkö Tatjana Pajamäki kannustaa vanhempia puhumaan lastensa kanssa sosiaalisista suhteista säännöllisesti. Kaikkien lapsia ja nuoria ympäröivien aikuisten tulisi esittää itselleen kysymys: miten voin välittää sellaista kulttuuria, että lapsille ja nuorille tulee varmuus siitä, että myös kaverisuhteisiin liittyviin asioihin voi vaikuttaa ja puuttua.
– Kiusattu nimenomaan tarvitsee toivon tunnetta tulevaisuuteen. Hän tarvitsee uskoa siihen, että vaikeistakin tilanteista voidaan päästä eteenpäin.
Kiusaaminen tehtävä näkyväksi
Kiusaamista kokeneiden pitäisi Pajamäen mukaan saada kuulla se, että heitä kohtaan on toimittu todella väärin.
– He tarvitsevat myös anteeksipyynnön siitä, että heidän turvallisuudestaan ei ole pystytty huolehtimaan. Sitä kautta palautuu uskoa ja luottamusta aikuisiin ja heidän kykyynsä auttaa, Pajamäki painottaa.
MLL:n palveluissa kiusaamisesta puhutaan, mutta monet nuoret kertovat kiusaamisesta harvoin edes vanhemmilleen, vaikka välit olisivat hyvät ja lämpimät. Porukkaan kuulumattomuus on nuorille niin musertava kokemus, että se koetaan häpeällisenä.
Pajamäen mukaan yhteydenotoissa saattaa paljastua, että kiusaaminen on jatkunut esikoulusta ammattikouluun tai alakoulusta lukioon.
– Näillä nuorilla on hyvin vähän luottamusta siihen, että aikuisilla on kyky auttaa. He ovat hyväksyneet roolinsa kiusattuna. Mietimme yhdessä sellaisia aikuisia, kenelle he voisivat puhua ja avautua.
Pajamäki kehottaa vanhempia olemaan kiinnostuneita oman lapsensa kaverisuhteista.
– Kannattaa olla herkkänä oman lapsen voinnista. Onko kouluunlähtö nihkeää tai vaikeaa, onko lapsi alakuloinen tai ärtynyt tai onko koulu- tai tuntiaktiivisuuteen tullut muutoksia, jotka herättäisivät huolta lapsen hyvinvoinnista.
Älä ole kiusaajaa tukeva yleisö
Kiusaaja tarvitsee lapsi- tai nuorisoporukassa aina yleisönsä. Kiusaamisen kulttuuri voidaan rikkoa, jos kiusaamiselle ei anneta hiljaista hyväksyntää.
– Jos kiusaaja ei saa hiljaistakaan hyväksyntää tai toimiin suhtaudutaan torjuvasti tai halveksuvasti, niin on vaikeampi motivoitua jatkamaan, MLL:n Pajamäki sanoo.
Pajamäki vetoaakin sellaisten lasten ja nuorten vanhempiin, joilla tuntuu olevan hyvä sosiaalinen status omassa ryhmässään.
– Näiden lasten ja nuorten vahvistaminen ja vastuuttaminen toista kunnioittavaan ja huomioivaan käyttäytymiseen, voi olla iso avaintekijä sille, ettei kiusaamisen kultturi saa kannatusta.
Nuoret kysyvät apua kavereilleen
Pajamäki iloitsee nuorten yhteisvastuullisuudesta. MLL:n palveluihin tulee yhteydenottoja, joissa asioista kysytään kaverin tai hyvän ystävän puolesta.
– Yhteydenottaja on huolestunut ystävän mielialasta, ystävän kokemasta kiusaamisesta tai kaverittomuudesta, tällaisia yhteydenottoja aina tulee jonkun verran.
Lapsi tai nuori voi olla myös huolissaan ystävänsä tilanteesta, jos kaverin kotona ei tunnu kaikki olevan kohdallaan. Ystävä tuntuu olevan eristyksissä, eikä häneen saa yhteyttä. Nuoret kysyvät, mitä näissä tilanteissa voisi tehdä. Koronan myötä nämä yhteydenotot lisääntyivät.
Puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunta on kerännyt sivuilleen kaikki Suomessa toimivat auttavat puhelimet ja chatit.
Lue myös: