BERLIINI Pyöräliikkeen omistaja kärrää ovesta kulkuvälinettä, jonka pitäisi mullistaa Saksan liikenne. Ja samalla automaan asukkaiden sielua.
Talutuksessa on isolla puisella laatikolla varustettu kuormapyörä. Jan Ungererin pyöräliike on mukana verkostossa, joka lainaa laatikkopyöriä maksutta kaupunkilaisten käyttöön.
– Haluamme näyttää, että tavaroiden, ostosten ja lasten kuljetus onnistuu myös ilman autoa, Ungerer sanoo kaupallaan Kreuzbergin kaupunginosassa.
Ungererin mukaan nykyisenkaltainen yksityisautoilu ei ole enää tulevaisuuden kannalta kestävällä pohjalla.
Tiukentuvat päästörajoitukset vaativat Saksalta selviä leikkauksia päästöihin.
Automaa Saksassa se tarkoittaa koko elämäntavan miettimistä uusiksi. Sen vuoksi laatikkopyöristä ja ylipäätään liikenteen uudistamisesta on tullut yksi vaalisyksyn suurista puheenaiheista.
Saksan vihreät haluaa laatikkopyöriä miljoona lisää Saksan kaduilla ja tukea niiden ostoa miljardilla eurolla. Pari viikkoa ennen Saksan liittopäivä- eli parlamenttivaaleja näyttää siltä, että vaatimus saattaa toteutua.
Vihreiden nousua oppositiosta hallitukseen pidetään lähes varmana.
Kansleriehdokas Annalena Baerbock on ensimmäinen vihreiden poliitikko, joka on noussut tosissaan tavoittelemaan liittokanslerin paikkaa. Angela Merkel jättää politiikan syyskuun 26. päivän vaaleissa.
Suosio on kuitenkin tullut alas loppukevään lukemista, ja kanslerinpaikkaa todennäköisempi on kakkospuolueen asema joko sosiaalidemokraattisen SPD:n tai kristillisdemokraattisen CDU:n johtamassa yhteishallituksessa. Demariehdokas Olaf Scholz on tällä hetkellä ennakkosuosikki.
Yksi vihreän puolueen vaalitavoitteista on tehdä automaa Saksasta pyörämaa ja kieltää uusien polttomoottoriautojen myynti vuoteen 2030 mennessä.
Kun Baerbock viime viikon maanantaina astui pääkanava ARD:n areenalle vastaamaan kansalaisten kysymyksiin, pyhä lehmä teurastettiin heti aluksi.
Ensimmäinen kansalaiskysymys koski 130 km/h nopeusrajoituksia Saksan moottoriteillä. Tällä hetkellä osalla Saksan autobaanoista saa ajaa niin kovaa kuin moottorista lähtee, ja monelle autoilijalle rajoituksista vapaa tie on pyhä perusoikeus.
Onko kansleriehdokas nopeusrajoitusten puolella, kyllä vai ei?
Baerbockin vastaus ei jättänyt tulkinnan varaa.
– Kyllä, ajaisin tätä vahvasti. Enkä vain ilmastonsuojelun vaan myös liikenneturvallisuuden vuoksi, Baerbock sanoi.
CDU:n kansleriehdokas Armin Laschet on ilmoittanut vastustavansa nopeusrajoituksia. Demaripuolue SPD sen sijaan kannattaa niitä omassa vaaliohjelmassaan.
Nykyisten mielipidemittausten mukaan voi hyvin olla, että historiallinen valtapuolue ja Merkelin edustama CDU on jäämässä oppositioon. Vihreiden ja demareiden sekä mahdollisesti kolmannen puolueen yhteishallituksessa tie nopeusrajoituksille olisi siten auki.
Ilmastonmuutos on yksi parlamenttivaalien pääteemoista, sillä keväällä Saksan korkein oikeus velvoitti poliitikot kiristämään päästöleikkauksia.
Seuraavan hallituksen päätettäväksi tulee se, mistä, miten ja kenen rahoilla päästöjä lähdetään leikkaamaan.
Myös saksalaiset ovat aiempaa valmiimpia ainakin joihinkin muutoksiin. Saksalaisista useampi tukee nopeusrajoituksia moottoriteille kuin on niitä vastaan.
Lisäksi saksalaisten enemmistö on valmis kieltämään kotimaan sisäiset lennot – asia, mitä vihreät on kampanjan aikana pitäneet esillä.
Heinäkuun suurtulvat ovat pitäneet ilmastonmuutokset vaikutukset otsikoissa.
Silti elokuun lopussa heitetty idea laatikkopyörien ostotuista herätti poliittisen myrskyn, vaikka vastaavia tukia maksetaan jo Saksan eri kaupungeissa ja alueilla paikallisesti. Myös sähköauton ostoa tuetaan tuhansilla euroilla.
Rajuinta kritiikki oli porvaripuolueiden riveistä. CDU:n ja liberaalipuolue FDP:n edustajat tyrmäsivät laatikkopyörätuen tukena suurkaupunkien hyvätuloisille vihreiden omille kannattajille.
FDP:n puheenjohtaja Christian Lindner syytti vihreitä siitä, että puolue haluaa muuttaa teollisuusmaa Saksan laatikkopyöräileväksi Melukyläksi.
Astrid Lindgrenin satukirjoihin viittaava Melukylä (saksalaiset vääntävät Bullerbyn muotoon Bullerbü) on Saksassa usein käytetty poliittinen termi.
Konservatiivit käyttävät sitä pilkkanimityksenä vihreiden ehdotuksille ja synonyyminä heidän mielestään epärealistille haavekuville, joissa Saksa muuttuu jonkinlaiseksi Ruotsia muistuttavaksi pohjoismaiseksi utopiaksi.
Vihreät ovat puolestaan itse käyttäneet termiä omissa vaalimainoksissaan vaatien Saksaan lisää Melukylää.
Pelkkä laatikkopyörien ostotuki ei riitä uudistamaan Saksan liikennettä ilmaston kannalta kestäväksi, sanoo pyöräilyn etujärjestön Zukunft Fahrradin poliittinen asiantuntija Elena Laidler-Zettelmeyer.
Todelliseen liikennevallankumoukseen tarvitaan paitsi pyörän myös kaupunkitilan keksiminen uudestaan. Lisää pyöräteitä, kerrostaloihin varastotilaa laatikkopyörille ja lisää yhteiskäyttöratkaisuja.
Tähän asti Saksa on suunniteltu ennen kaikkea autoilijoille sopivaksi.
– Saksa on automaa, siitä ei ole epäilystään, Laidler-Zettelmeyer sanoo Prenzlauer Bergissä sijaitsevassa toimistossaan.
Pyörä voi kuitenkin olla todellinen vaihtoehto autolle, jos mukana on sähköavustus ja kuormausmahdollisuus.
– Käyttötarkoitus on paljon laajempi. Voi ajaa pidempiä matkoja ja kuljettaa lastia, Laidler-Zettelmeyer sanoo.
Pyöräkaupan omistaja Jan Ungerer kertoo käyttäjien lainaavan laatikkopyörää sekä lasten että lastin kuljetukseen. Yksi Berliinissä suosittu tapa viettää vapaa-aikaa on lähteä polkemaan laatikkopyörällä entiselle Tempelhofin lentokentälle.
– Ja jos penkin nostaa ylös, tänne saa laitettua vaikka jääkaapin, Ungerer esittelee pyörää.
Ungerer kertoo lähtevänsä pian haastattelun jälkeen Müncheniin. Saksan suurin automessu IAA on siirtynyt Baijerin osavaltiopääkaupunkiin Frankfurtista.
Sunnuntaina päättyneiden automessujen pääpaino oli sähköautoissa. Ungerer halusi osoittaa mieltään muiden aktivistien kanssa, sillä hänen mielestään Saksan autoteollisuuden uudistuminen on yhä liikaa pelkkää viherpesua.
Mutta jokin on muuttumassa. Saksan autoilun mekassa IAA:ssa oli tänä vuonna näytteillä myös laatikkopyöriä.
LUE LISÄÄ: Saksassa suosiotaan menettänyt Laschet ampui täyslaidallisella suosituinta liittokansleriehdokasta Scholzia väittelyssä