Laulamiseen pohjautuva kuntoutus voi helpottaa Parkinsonin tautia sairastavien ääniongelmia. Tampereen yliopiston tutkimuksessa kuorolauluun perustuva ääniharjoittelu selkeytti sairaudesta kärsivien puhetta.
Parkinsonin tauti aiheuttaa monelle puhumisen ongelmia. Puhe voi puuroutua ja ääni muuttua hiljaiseksi sekä monotoniseksi. Myös puheen rytmi ja intonaatiokulku usein häiriytyvät.
Tutkimuksessa oli mukana 35 Parkinsonin tautia sairastavaa. Heistä 17 osallistui laululliseen kuntoutusryhmään ja muut puheterapiaan. Kaikkien ääntä ja puhetta tallennettiin ennen kuntoutusta ja sen jälkeen.
Tutkimusaineiston analysointi on vielä kesken seurantamittausten osalta, kertoo päätutkija, logopedian yliopistonlehtori Nelly Penttilä Tampereen yliopistosta. Alustavia tuloksia on kuitenkin jo saatu, ja ne ovat lupaavia. Esimerkiksi tutkittavien äänenvoimakkuus kasvoi noin seitsemän desibeliä.
– Myös puheen rytmikkyys lisääntyi ja perusäänitaajuuden vaihtelu kasvoi, eli puheessa esiintyi enemmän äänenkorkeuden vaihtelua monotonisuuden sijaan. Tutkittavien mukaan myös heidän kokemansa haitta äänihäiriöstä väheni kuntoutuksen jälkeen.
Laulu vahvistaa lihaksia
Parkinsonin taudin aiheuttamat puheongelmat vaikuttavat usein minäkuvaan ja itsetuntoon kielteisesti, kun sairastunutta ei ymmärretä eikä hän kuulosta omalta itseltään.
– Puheen ja äänen harjoitukset sekä ylipäänsä kaikenlainen puhuminen ja laulaminen ylläpitävät lihaksistoa, jota tarvitaan myös turvallisessa syömisessä ja nielemisessä.
Äänioireista kärsii jopa 90 prosenttia sairastuneista, mutta puheterapiaa on vaikeaa saada. Tutkijoiden mukaan laulukuntoutus voi olla hyödyllinen ja edullinen täydennys perinteiselle puheterapialle.
Laulaessa käytetään samoja lihaksia kuin puhuessa, mutta tehokkaammin ja monipuolisemmin. Myös laulamisen herättämän tunnelatauksen ajatellaan vahvistavan sairastuneiden puhe-elimiä ja äänenlaatua. Yhteislaulu voi lisäksi vähentää sairauteen liittyvää häpeää ja puhumisen välttelyä.
– Harjoituksissa tuotettiin erilaisia äänenkorkeuksia, ääntöpituuksia, voimakkuuksia ja erilaisia rytmejä, toisin kuin pelkissä puheharjoituksissa. Ryhmässä tekeminen tarjoaa vertaistukea ja on kustannustehokasta, ja yhteislaululla on todistetusti myös mieltä kohottava vaikutus.
Äänipatsas hurmasi
Tutkimusryhmä osallistui kahdeksan kertaa puolentoista tunnin pituiseen harjoitukseen. Laulullista kuntoutusta vetänyt kuoronjohtaja Kaisa Tienvieri kertoo, että harjoituksissa paitsi käytettiin ääntä monipuolisesti myös tuettiin keholla ja varsinkin käsiliikkeillä äänentuottoa ja sen vaihteluita. Lisäksi etsittiin erilaisia mielikuvia ja tunnetiloja värittämään äänenkäyttöä.
Aluksi tehtiin venytysliikkeittä ja suunnattiin hengitystä syväksi. Äänenavausharjoituksissa tehtiin liukuja r- ja l-kirjaimilla, minkä avulla haettiin korkeita ja matalia ääniä.
– Parkinsonin taudissa tauot ja painotukset alkavat pudota sanoista. Tavoitteena oli tuoda puheeseen ilmeikkyyttä sekä nousuja ja laskuja.
Leikillisten kehollisten ja äänellisten lämmittelyiden jälkeen päästiin lauluharjoituksiin.
– Teimme teatterityyppisesti paljon dramaattisia käsiliikkeitä tukemaan äänen tulostuloa. Kun esimerkiksi lauletaan melodisesti jaa-tavua ja heitetään kuvitteellisesti ruusu yleisöön päin, mukaan tulee keskivartalon lihaksia, joilla ääneen saa voimaa.
Ryhmät lauloivat esimerkiksi tuttuja kansanlauluja. Erityisen vaikuttava harjoitus oli äänipatsas, jossa tuotettiin erilaisia ääniä silmät suljettuina. Tuloksena oli mystinen kuoroteos, jossa viidakon äänet yhdistyivät ortodoksisen jumalanpalveluksen resitointiin.
Kaikki äänenkäyttö auttaa
Kaisa Tienvieren mukaan osallistujat antoivat harjoituksista hyvää palautetta.
– Monen kuorolaisen mielestä harjoitteet olivat hauskoja ja yllättäviä. Osa kertoi jo kokoontumisten aikana, että harjoitukset ja kotitehtävät tehoavat. Eräs vanhempi herra kertoi löytäneensä r-kirjaimen, jonka oli kadottanut. Toiselle oli ystävä sanonut, että hänen äänensä oli saanut lisää voimaa.
Tutkijat kerryttävät vielä tutkimusdataa ja seuraavat kuntoutustulosten pysyvyyttä. Nelly Penttilä kannustaa sillä välin kaikkia Parkinsonin tautia sairastavia kääntymään oman kuntansa puheterapeutin puoleen ja lisäksi aloittamaan päivittäiset laululliset treenit.
– Kaikki äänenkäyttö auttaa aina karaokesta suihkulaulantaan ja autossa hyräilyyn. Eikä edes tarvitse osata laulaa. Saa vetää vasikkavainaan nuotilla. Tärkeintä on saada ääni käyttöön.
Tutkimus kuuluu laajempaan Parkinsonin tautia koskevaan Kuuluva ääni -hankkeeseen, johon on osallistunut eri alojen asiantuntijoita ja tutkijoita.
Parkinsonin tauti yleistyy
– Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä parantumaton liikehäiriösairaus, jossa aivojen tietyt hermosolut alkavat vähittäin tuhoutua. Taudin syytä ei tiedetä.
– Sairaus johtaa hermovälittäjäaine dopamiinin puutteeseen ja tahdonalaisia liikkeitä säätelevien hermoratojen vaurioitumiseen. Se alkaa yleensä 50–70-vuotiaana.
– Parkinsonin taudin tyypillisiä oireita ovat lepovapina, liikkeiden hidastuminen, lihasjäykkyys ja puheen häiriöt. Lääkitys, kuntoutus ja liikunta auttavat saamaan oireita hallintaan.
– Noin 20 prosentilla potilaista on Parkinsonin tautia sairastavia sukulaisia, mutta vain hyvin harvoin tauti on varsinaisesti periytyvä.
– Parkinsonin tautia sairastaa Suomessa arviolta 16 000 ihmistä. Väestön ikääntyessä taudin arvioidaan olevan kahdessa vuosikymmenessä 2–3 kertaa yleisempää kuin nyt.