Muistatko vielä TTIP-sopimuksen?
EU:n ja Yhdysvaltain välisestä vapaakauppasopimuksesta neuvoteltiin kolme vuotta, kunnes sopimus kuopattiin syksyllä 2016.
TTIP eli Transatlantic Trade and Investment Partnership olisi poistanut kaupan rajoituksia ja luonut EU:n ja Yhdysvaltain välille 800 miljoonan ihmisen vapaakauppa-alueen. Suunnitelma osoittautui liian hankalaksi toteuttaa, kun maailmanpoliittiset muutokset tulivat tielle.
Neuvotteluissa oli 27 eri teemaa. Yhdestäkään ei päästy sopuun, ennen kuin Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi marraskuussa 2016.
Trumpin valinnan jälkeen neuvottelut menivät lopullisesti jäihin. Myös Britannian EU-ero eli Brexit heitti hiekkaa rattaisiin.
EU:ssa oli paljon epäilyjä sopimusta kohtaan jo aiemmin, sillä Yhdysvallat on tottunut vapaampaan kaupankäyntiin. Se ajoi muun muassa geenimuunneltujen tuotteiden tuontia EU-markkinoille, ja alkuperäistuotteiden EU-suojan murtamista.
Isointa kitkaa aiheutti niin sanottu investointisuoja. EU:ssa pelättiin, että amerikkalaiset suuryhtiöt olisivat sen myötä saaneet mahdollisuuden haastaa kokonaisia valtioita oikeuteen markkinahäirikköinä.
Toisaalta sopimus olisi vapauttanut haitallisiksi koettuja kaupan esteitä ja helpottanut eurooppalaisten yritysten pääsyä Yhdysvaltain markkinoille.
Sen kaatuminen oli suuri pettymys markkinaliberaaleille puolueille ja etujärjestöille. Muun muassa komission tuolloinen varapuheenjohtaja Jyrki Katainen otti tiukasti kantaa TTIP:n puolesta.
Tästä jatketaan nyt
Nyt, viisi vuotta myöhemmin, neuvottelupöytään palataan selvästi varovaisemmin. Uusi lähtölaukaus järjestetään huomenna keskiviikkona Pittsburghissa Yhdysvalloissa.
Siellä pidetään EU:n ja Yhdysvaltojen välisen uuden kauppa- ja teknologianeuvoston ensimmäinen kokous. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sopivat neuvoston perustamisesta kesäkuussa.
Paikalla Pittsburghissa on kummankin blokin raskas sarja. Komissiosta paikalle lentävät digi- ja kilpailuasioiden komissaari Margrethe Vestager ja kauppakomissaari Valdis Dombrovskis.
Heitä vastapäätä istuvat Yhdysvaltain puolelta ulkoministeri Antony Blinken, kauppaministeri Gina Raimondo ja kauppaedustaja Katherine Tai.
Tavoitteena on avata kauppaa ja yhdenmukaistaa sääntelyä. Yhteistyötä valmistelevat kulisseissa osapuolten neuvotteluvaltuuskunnat kymmenessä työryhmässä.
Kun useita riitoja on jo saatu pois päiväjärjestyksestä Bidenin kaudella, neuvottelujen lähtökohta on hyvä, Dombrovskis tviittasi maanantaina.
Esimerkiksi 17 vuotta kestänyt kiista amerikkalaisen Boeingin ja eurooppalaisen Airbusin valtiontuista saatiin juuri kesällä päätökseen, hän kiittelee:
Johtavat poliitikot ovat visusti varoneet mainitsemasta ääneen kuopattua TTIP-sopimusta tai sitä, että neuvotteluja jatkettaisiin sen pohjalta.
Nyt kyse on TTIP:iä suppeammasta asialistasta, ei vapaakauppasopimuksesta. Tarkoitus on sopia lähinnä yhteisestä sääntelystä, periaatteista ja standardeista.
Eri asiakirjavuotojen perusteella yhteisymmärrystä etsiään ennen muuta "herkkien teknologioiden" ulkomaisista investoinnista, viennin säätelemisestä, tekoälystä ja puolijohdannaisista.
Työntekijöiden asema nousee TTIP:iä näkyvämpään rooliin.
Ranska on avainpeluri
Tällä kertaa kokouksen yllä leijuu Ranskan varjo, vaikka sen edustajat eivät paikalla olekaan.
Maa on raivoissaan Yhdysvaltojen, Australian ja Britannian toissa viikolla solmiman Aukus-turvallisuussopimuksen vuoksi. Sen mielestä liittolaiset pettivät, kun ne eivät pitäneet eurooppalaisia kumppaneitaan ajan tasalla suunnitelmistaan Aasian ja Tyynenmeren alueella – siis Kiinan suhteen.
Vaikka Ranska virallisesti onkin jo leppynyt Yhdysvalloille ja lähettänyt suurlähettiläänsä takaisin Washingtoniin, kulisseissa kuohuu.
Maa on vesittänyt kokouksen asiakirjoja jo etukäteen kansainvälisen median mukaan.
Taktiikka saattaa toimia myös painostuskeinona. Yhdysvalloilta voi Aukus-kyräilyn vuoksi löytyä haluja hyvitellä Ranskaa ja muuta EU:ta.
Lue lisää:
Neljä kysymystä TTIP:stä – Onko EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimus mahdoton tehtävä?