Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Puhelinten liikkumisdata kertoo, kuinka Suomi alkoi taas elää vähän enemmän – "Tätä on odotettu", sanoo Outi Moisio laserpyssy kädessään tiimipäivässä

Vaikka vapauden päivä ei ole vielä virallisesti Suomessa koittanut, moni ottaa jo rennommin. Se näkyy esimerkiksi jonoina lounasravintoloissa sekä matkapuhelinten liikkumistiedoissa.

Megazone pelaajia värivaloliivit päällä ja aseet käsissään poseeraavat kameralle
Heli Ritola (vas.), Riku Aapakallio-Autio, Timo Pennanen ja Outi Moisio näkivät ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen kasvotusten ja sisätiloissa. Kuva: Markku Pitkänen / Yle
  • Annika Martikainen

Puetaan peliliivit päälle ja valitaan laserase. Sitten juostaan kelmeällä uv-valolla valaistuun labyrinttiin ampumaan.

– Tätä on odotettu, sanoo Outi Mousio laserpyssy kädessään.

Käynnissä on mediayhtiö Alma Median digikehityksen tiimipäivä Salmisaaren Megazonessa Helsingissä. Koko tiimi on koolla kasvokkain ja sisätiloissa ensimmäistä kertaa sitten koronapandemian alkamisen.

– Tuntuu hassulta olla ilman maskia, sanoo Riku Aapakallio-Autio.

– Tosi mahtavaa nähdä kaikkia. Etätöissä en ole kaivannut niinkään toimistoa, vaan työkavereita, sanoo Heli Ritola.

Tiimin pomon, teknologiajohtaja Antti Salosen mukaan konsernin omia rajoituksia ollaan pikku hiljaa purkamassa, mikä mahdollistaa toimistolla työskentelyn sekä iltapäivän laserlabyrintissa.

– On tässä ollut turhautumista. Jos ei nähdä kasvokkain, ei tule tilanteita ylläpitää yhteisöllisyyttä, sanoo Salonen.

Korona-aikana palkatut uudet työntekijät tapaavat työkavereitaan livenä ensi kertaa.

Etätyö on aiheuttanut hajaannusta tiimissä, mutta suunta on joka tapauksessa parempaan.

– Se, että voimme nähdä sisätiloissa isolla porukalla, on selkeä merkki siitä, että menemme eteenpäin, sanoo Salonen.

– Nyt on aika nauttia ennen kuin tulee uusi sulku taas päälle, sanoo Ritola hieman skeptisemmin.

Työpaikoille paluu alkoi elokuussa

Jono lounasravintolan noutopöytään, täysiä busseja ja puheensorinaa maskien takaa.

Etätyösuositus poistuu lokakuun puolessavälissä, mutta työpaikalle paluu alkoi Uudellamaalla hiljalleen jo elokuun alussa. Tämä käy ilmi puhelinoperaattori Telian liikkumistilastoista.

Läsnätyö näyttäisi kuitenkin edelleen olevan matalammalla tasolla kuin vuosi sitten sekä huomattavasti matalammalla kuin ennen koronapandemiaa.

Telian tilastoima työsijainti voi olla myös käynti oppilaitoksessa tai muussa paikassa.

Kun suomalaiset palaavat oppilaitoksiin ja työpaikoille, näkyy se myös lounasravintoloissa.

Sodexo on yksi Suomen suurimmista ravintoloitsijoista yli 200 ravintolalla.

– Selvästi nähdään, että nyt on enemmän liikehdintää. Suurta kasvua ei kuitenkaan vielä näy, koska on etätyösuositus, arvelee Sodexon toimitusjohtaja Bianca Brink.

Ja paluuta entiseen tuskin on, arvioi Brink. Siksi Sodexo kehittää uusia palvelumuotoja: parhaillaan testissä ovat esimerkiksi tuorepakatut lounasannokset, jotka toimitetaan kotiin yrityksen etätyöläisille.

Brinkin mukaan yritykset suunnittelevat jo varovaisesti tapahtumia, kuten pikkujouluja. Tosin monessa yrityksessä kuulostellaan ensin, poistuvatko loput rajoitukset.

Petra Karimies syö lounasta ravintolassa
Helsinkiläisravintola Ondassa lounaalla oleva Petra Karimies iloitsee siitä, että pääsee välillä ravintolaan lounaalle puolentoista vuoden etätyön ja kotieväiden jälkeen. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Maakuntien sisäiset matkat antavat osviittaa siitä, kuinka eri tavalla koronaepidemia vaikuttaa eri puolilla Suomea, sanoo Telian datayksikön päällikkö Tapio Levä.

Esimerkiksi Pohjanmaalla, Kainuussa ja Kanta-Hämeessä liikkuminen on lisääntynyt korona-aikana. Levän mukaan syynä voi olla se, että moni siirtyi tekemään etätöitä mökille tai sukulaisten luo. Tänä vuonna liikkuvuus on kuitenkin laskenut viime vuodesta, mikä voi johtua ihmisten palaamisesta työpaikoille.

Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Lapissa maakuntien sisäiset matkat ovat sen sijaan laskeneet.

Osalle vapauden päivä on jo koittanut

Kuohuviinipullot poksahtivat auki, kansa tanssi kaduilla ja baarit täyttyivät, kun Ruotsissa ja Norjassa vietettiin vapauden päivää eli koronarajoitusten poistumista.

Se oli meille signaali siitä, että täällä Suomessakin voi pikkuhiljaa rentoutua, sanoo terveyssosiologian professori Piia Jallinoja. Myös rokotekattavuuden parantuminen ja rajoitusten purkaminen ovat saaneet suomalaiset pikku hiljaa liikkeelle.

– Vaikka vapauden päivä ei ole vielä virallisesti koittanut Suomessa, moni ottaa jo rennommin. Ihminen tottuu vähitellen epävarmuuteen ja hyväksyy riskin, sanoo Jallinoja.

Jallinoja muistuttaa, että meillä on takana raskaat puolitoista vuotta: vaikka oma henki ei olisi ollut uhattuna, moni kokee ahdistavaksi uutiset nuorison pahoinvoinnista, terveydenhuollon kuormittuneisuudesta ja muun maailman ahdingosta.

– Pandemian alussa epävarmuus lamaannutti. Nyt olemme seuravassa vaiheessa, jossa täytyy löytää siedettävän riskin taso yksilöinä ja yhteiskuntana, sanoo Jallinoja.

Ei tee mieli halata tuntemattomia karokebaarissa

Sanni Hellman seinäkiipeilemässä.
Sanni Hellman on lähdössä ensimmäiselle ulkomaan matkalle. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Liikkuminen oli monelle henkireikä koronapandemian keskellä. Niin myös helsinkiläiselle Sanni Hellmanille. Hän on käynyt kiipeilemässä Salmisaaren kiipeilyareenalla koko pandemian ajan, koska on kokenut sen turvalliseksi.

– Minulla on ollut koko ajan sellainen olo, että voin elää. Kyse on elämäntyylistä: olen enemmän liikkuvaa tyyppiä kuin ravintolaihminen. Rajoitukset ovat sopineet minulle, sanoo Hellman.

Yksi askel normaaliin on ensimmäinen ulkomaanmatka, viikonloppureissu Tukholmaan. Hellmanista se tuntuu erikoiselta, mutta samaan aikaan tutulta ja turvalliselta.

Ulkomaille suuntaavien matkustajien määrä Helsinki–Vantaan lentokentältä on ollut jyrkässä kasvussa kesän alusta lähtien.

Vielä ollaan kuitenkin kaukana koronaa edeltävästä ajasta: tammikuussa 2021 ulkomaille lähtevien matkustajien määrä putosi lähes 95 prosenttia verrattuna tammikuuhun 2020, jolloin korona vasta aloitti leviämistään.

Joitain asioita Sanni Hellman välttää edelleen.

– Ei tee mieli karaokebaarissa halailla tuntemattomia, mutta en olisi halunnut tehdä sitä ennen koronaakaan, hän naurahtaa.

Toisella puolella salia kiipeilyvaljaisiin ovat sonnustautuneet Paul Jones ja Terhi Esko.

He pitivät talvella pitkän tauon kiipeilyharrastuksesta, kun tapausmäärät lähtivät nousuun. Nyt tuntuu taas turvalliselta. He kiipeilevät ennen ruuhka-aikaa.

Kaikkea ei vielä uskalla tehdä: Esko ei ole palannut tanssiharrastukseensa, Jones karttaa baareja ja ravintoloita, ja molemmat välttävät vielä ulkomaanmatkoja.

Siitä huolimatta alkaa jo helpottaa.

– Pahin kuristusote alkaa löystyä ja happi alkaa taas kulkea. Alkaa toivokin herätä, sanoo Jones.

Paul Jones ja Terhi Esko.
Terhi Esko (vas.) kesti pahinta eristyksen aikaa huonommin kuin Paul Jones, vaikka molemmat pitävät itseään introverttina. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Näin tiedot kerättiin:

Etätyön määrän muutos perustuu liittymän erilaisten aktiviteettien eli viipymien tunnistamiseen. Kotisijainti on liittymälle päivittäin tunnistettu sijainti, jossa liittymä herää aamulla ennen klo 9. Työsijainti puolestaan on liittymälle arkipäivisin kotisijainnin ulkopuolella (vähintään 500 m etäisyydellä) tunnistettu sijainti, jossa vietetään pisin vähintään tunnin pituinen viipymä klo 6–16. Kaikille liittymille ei välttämättä synny kriteereitä täyttävää työsijaintia.

Telian tilastot on koottu anonymisoidusta ja kokonaisuuksiksi ryhmitellystä matkapuhelindatasta, eikä yksittäisten ihmisten tai ryhmien tunnistaminen niistä ole mahdollista.

Tilastot on laajennettu kattamaan koko väestö. Se tehdään hyödyntämällä markkinaosuus- ja väestötilastotietoa.