Tamperelainen sairaanhoitaja Jessica Mähönen ihmettelee, mitä on tapahtunut hänen unelma-ammatilleen.
Mähönen käy töissä Ylöjärven terveyskeskuksessa. Kolmen lapsen äiti on tehnyt kolmivuorotyötä viitisen vuotta. Työntekijöistä on pula, ja hoitajia pyydetään usein jäämään tuplavuoroon.
Mähönen laskee, että pyyntöjä tulee, jos ei nyt päivittäin, niin useita kertoja viikossa. Tuplapäivänä tehdään esimerkiksi aamu- ja iltavuoro putkeen. Viikonloppuisin hoitajat etsivät usein itse myös uuden työntekijän sairastuneen tilalle.
– Jos joku on poissa, whatsapp laulaa. Sen lisäksi meillä on lista, jota soitellaan läpi. On ihan meidän työntekijöiden vastuulla, saadaanko joku korvaamaan puuttuva työntekijä.
Ylitöitä tehdään, koska hoitajista on niin kova pula. Väki vanhenee, ja voimaan on astunut uusi hoitajamitoituslaki ympärivuorokautiseen hoitoon. Hoitoala ei enää houkuttele nuoria samaan tapaan kuin ennen.
Palkkauskaan ei vastaa henkilökunnan odotuksia. Jatkuvia rekrytointiongelmia oli viime vuonna kolmanneksella kunnista.
Vuoronvaihdosta 25 euroa lisää palkan päälle
Jessica Mähönen viihtyy työssään, mutta tekee tällä hetkellä 80-prosenttista työaikaa, jotta aikaa jäisi myös perheelle.
Vororonavaihdosta palkan lisäksi maksettava korvaus ei Mähöstä tyydytä.
– No ei. Jos työnantaja pyytää vuoron vaihtoa, siitä maksetaan 25 euroa. Kovin moni ei sillä liikahtaisi. Ehkä tässä vedotaan meidän velvollisuuteemme hoitajina.
Hoitajajärjestö Tehyn tutkimuksen mukaan hoitajia kuormittaa eniten hoitajapula. Toisena tulee pätevien sijaisten puute. Hoitajien kuormituksen kasvamista on tutkittu kolmena vuonna peräkkäin.
Ylitöistä osa rahana, osa menee työaikapankkiin
Yle kysyi viideltä yliopistosairaalalta, kuinka paljon niissä tehdään tuplapäiviä ja ylitöitä. Vastaukset saatiin neljästä yliopistosairaalasta.
Yliopistosairaalat korostavat, että ylitöiden tekeminen on työehtosopimuksen mukaan vapaaehtoista.
Hoitajat eivät kuitenkaan välttämättä koe näin.
Paine tehdä ylitöitä ja tuplavuoroja kasvaa hoitajapulan myötä, muistuttaa hoitajajärjestö Tehyn järjestöjohtaja Sari Viinikainen. Kieltäytyminen ei ole helppoa.
– Valitettavasti terveydenhoito pyörii tällä hetkellä hoitohenkilökunnan joustojen varassa, Viinikainen sanoo.
Eniten pulaa leikkaus- ja syöpäosastoilla
Miten paljon ylitöitä sitten tehdään? Kyselystä selviää, että mittaaminen on hankalaa.
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ylitöitä ja pyhälisiä voi siirtää myös työaikapankkiin ja pitää vapaana.
Erikoissairaanhoidossa suurin henkilökuntapula näyttää vaivaavan syöpäosastoja, leikkaussaleja ja teho-osastoja. Sijaisia ei voi ottaa mistä tahansa, joten oman henkilökunnan on tehtävä enemmän.
Tilannetta yritetään vauhdittaa paikallisilla hälytyskorvauksilla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri maksaa vuoronvaihtajille ja tuplapäivän tekijöille 150 euroa palkan ja vuorokorvausten lisäksi. Korvausta voi tosin saada vain kolme kertaa kolmessa viikossa.
HUS:in vastaava ylihoitaja Taina Ala-Nikkola haluaa aidosti uskoa siihen, että valinta ylitöiden tekemisessä on hoitajilla.
– Hälytyskorvaus houkuttelee lisätöihin myös niitä, jotka eivät ole aiemmin tehneet ylitöitä esimerkiksi perhetilanteen takia. Sillä halutaan myös estää ylitöiden kasaantuminen aina samoille ihmisille.
Riita hälytyskorvauksesta ratkesi
Hälytyskorvaus on käytössä myös Oulussa ja Turussa. Paikallinen sopiminen ei ole kuitenkaan mutkatonta.
Korvauksesta käytiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä syksyllä pitkä kiista. Kiistan aikana hoitajaliitto Tehy ilmoitti ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta.
Sopui syntyi syyskuun puolivälissä ja hälytyskorvausta nostettiin 30 prosenttia. Hälytysraha on nyt arkisin 83,50 euroa sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä 116,75 euroa. Kesäkauden korvauksiin ei tehty korotuksia.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ylihoitaja Pirjo Lukkarila myöntää, että työntekijöiden löytäminen tietyille osastoille on hankalaa.
– Leikkaus- ja anestesiaosastot ovat haastavia. Hälytysrahalla yritetään houkutella. Sitä maksetaan, jos hoitaja vaihtaa esimerkiksi aamuvuoron iltaan tai aikaistaa työvuoroaan.
Kymmenen tuntia kolmessa viikossa
Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ylitöitä on tehty tänä vuonna keskimäärin kymmenen tuntia hoitajaa kohden kolmessa viikossa. Hoitajapula vaikeuttaa toimintaa muutenkin: kiireettömiä leikkauksia on siirretty ja sairaspaikkoja vähennetty.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ylitöitä tulee vähemmän, keskimäärin 1,6 tuntia kolmessa viikossa. Keväällä ylitöiden määrä kasvoi, mutta nyt ollaan viime syksyn lukemissa.
Hoitajapula on kuitenkin tuttu ilmiö myös Turussa. Toimintaa on pitänyt vähentää.
– Osastoja on jouduttu yhdistämään esimerkiksi lastenklinikalla, ja toimenpiteitä on peruttu potilasturvallisuuden takia, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Saija Stenbacka sähköpostissaan.
Koronatestaajat palaavat muihin töihin
Äkkiseltään voisi ajatella, että koronatestaamisen ja jäljityksen vähentäminen helpottaisi hoitajapulaa. Hoitajajärjestö Tehy kuitenkin arvioi, että kun hoitajat palaavat omaan työhönsä, heitä tarvitaan purkamaan korona-aikana syntyneitä hoitojonoja.
On tehtävä kaihileikkauksia, korjattava lonkkia ja hoidettava hampaita.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä odotellaan tilanteen helpottumista.
– Kyllä se osaltaan hieman helpottaa, koska testaamiseen ja jäljittämiseen kohdistettuja resursseja voidaan käyttää muuhun toimintaan, vastaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ylihoitaja Pirjo Lukkarila sähköpostissa.
Toisaalta koronatestejä ovat tehneet lähinnä bioanalyytikot. Pirkanmaalla koronatestaus on ulkoistettu ja HUS:ista kerrotaan, ettei työntekijöitä ole juuri lähtenyt koronatestaajiksi.
Digihoitajana olisi helpompaa
Tamperelainen Jessica Mähönen uskoo jatkavansa sairaanhoitajana eläkeikään asti. Hän nauttii etenkin potilaiden kohtaamisesta. Moni työkaveri on kuitenkin lähtenyt digihoitajaksi. Työ on kevyempää: potilaita ei tarvitse nostella.
Terveyskeskuksessa ylitöitä kertyy, eikä niistä aina kehtaa kieltäytyä. Potilaat ovat iäkkäitä ja varmaa on, ettei heidän määränsä tulevaisuudessa vähene.
– Tehdään vajaalla miehityksellä, tehdään pitkiä vuoroja. Saatetaan tehdä iltavuoro ja siihen vielä päälle yövuoro eli tuntejahan tulee ihan älyttömästi.
Mähönen katsoo joskus aamuvuorossa ihmeissään, kun hän näkee samat kasvot, jotka juuri olivat edellisenä päivänä lähteneet tuplavuorosta.
– Tämä on myös eettinen kysymys. Potilaat ei enää saa sitä hoitoa, mitä tarvitsevat.
Asiasta voi keskustella sunnuntaihin 10.10. kello 23 saakka.