Suomen hiihtoliiton toiminnanjohtajan Ismo Hämäläisen tunnelmat ovat maanantaina ristiriitaiset. Aihetta tyytyväisyyteen tuo viime viikolla päättynyt tilintarkastus, jonka lopputuleman Hämäläinen esittelee liittovaltuuston kokouksessa 23. lokakuuta. Kiitos Opetus- ja kulutturiministeriöltä saadun 560 000 euron korona-avustuksen, tilinpäätös on plusmerkkinen.
– Ilman sitä miinus olisi ollut selvä ja aika pitkäkin, Hämäläinen kertoo puhelimitse.
Viime perjantaina jobinpostia tuli kuitenkin korkeammalta liittotasolta. Kansainvälinen hiihtoliitto Fis päätti kongressissaan, että viime sesongin tavoin myös ensi kaudella hiihtolajien maailmancupissa on käytössä niin sanottu punainen kupla. Tämä tarkoittaa, että maailmancupia kiertäville urheilijoille, valmentajille ja huoltojoukoille on luvassa tutuksi tulleita testaus- ja eristystoimenpiteitä – järjestäjätahoista puhumattakaan.
Vaikka vuosi sitten maailmalla ei ollut annettu vielä ainuttakaan koronarokotetta ja tulevilla lumilla tilanne on aivan toinen, pelisäännöt muuttuvat pääosin vain kansallisten rajoitusten kuten yleisön sallimisen puitteissa.
– Nyt kun tuli tieto, että mennään punaisella kuplalla, tulevan kauden budjetti on laskettava uudelleen. Tällä hetkellä koronatoimenpiteiden vaikutus on arviolta 300 000–400 000 euroa mitä tulee maailmancupin, Helsinki Ski Weeksin ja maajoukkueiden toimintaan. Jälleen ollaan tilanteessa, jossa ilmassa on paljon kysymysmerkkejä, Hämäläinen viittaa vuoden takaiseen epävarmuuden tilaan kauden kynnyksellä.
Volyymi yllätti
Hämäläisen mukaan Hiihtoliitto oli valmistautunut koronakuluihin, mutta toimien volyymi oli yllätys. Syyksi hän arvioi kansainvälisesti kirjavan koronatilanteen: maailmancupissa kilpaillaan tulevana kautena maastohiihdossa yhdeksässä, mäkihypyssä kahdeksassa ja yhdistetyssä seitsemässä maassa. Tälläkään kaudella maastohiihdon maailmancupin kisoja ei järjestetä Pohjois-Amerikassa.
– Kansainvälinen hiihtoliitto otti tiukan kannan, joka on terveysturvallisuuden kannalta ihan ymmärrettävä. Mutta kyllähän se samalla aiheuttaa harmaita hiuksia ja otsan raapimista, miten nämä koronakulut (300 000–400 000 euroa) saadaan katettua, Hämäläinen sanoo.
Toiminnanjohtajan mukaan Fis linjasi kongressissa, että kuplaan pääseminen edellyttää urheilijoilta ja taustahenkilöiltä negatiivista pcr-testiä, joka saa olla maksimissaan 72 tuntia vanha. Fis päätti, ettei rokotettuja henkilöitä testata enää kisapaikalla, mutta rokottamattomat joutuvat testiin 2–3 vuorokauden sisällä.
Suomella on pohjoismaisten hiihtolajien maailmancupin ohjelmassa kaksi kisaviikonloppua, Rukalla ja Salpausselällä. Niistä liitolle koituu koronakustannuksia Hämäläisen arvion mukaan yhteensä 100 000–200 000 euroa.
Mistä rahat?
Taloudenpidon kannalta lisähaasteen tuo, ettei Hiihtoliitolla ole mahdollisuutta saada Opetus- ja kulttuuriministeriöltä viime vuoden kaltaista tukea, jolla kattaa esimerkiksi koronatestauksesta aiheutuvia kuluja.
– Tällä hetkellä ei ole olemassa tukipakettia, jota voisi kohdentaa suoraan koronatestaukseen ja joukkueiden pyörittämiseen maailmalla, Hämäläinen kertoo.
Toiminnanjohtaja kuitenkin vakuuttaa, ettei taloushaasteilla ole vaikutusta maajoukkueiden valmistautumiseen helmikuussa odottaviin Pekingin talviolympialaisiin.
Koronakustannusten keskellä Hiihtoliitolla on takavuosilta maksuvelvoitteita, jotka vaihtelevat kilpailukaudesta riippuen 100 000:sta 400 000 euroon.
– Meidän täytyy tehdä positiivinen tulos joka vuosi oman pääoman eheyttämiseksi. Ja aika monta vuotta vielä eteenpäin, Hämäläinen sanoo.
Lue myös: