Koronapandemia on ravistellut rajusti eri puolilla maata noin puolentoista vuoden ajan. Synkin tilanne on ollut koko epidemian ajan pääkaupunkiseudulla. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti myöhään keskiviikkoiltana 65 miljoonan euron palautusohjelmasta, jolla paikataan koronapandemian aiheuttamia kolhuja.
Niin kutsuttu koronapaketti on osa kapunkistrategiaa, joka linjaa kaupungin toimintaa seuraavan neljän vuoden ajan.
Iso osa erityisrahoituksesta pannaan sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelu- ja hoitovelan paikkaamiseen.
Kaupunkistrategian hyväksymistä edelsi vilkas keskustelu valtuustosalissa. RKP:n Silja Borgarsdottir-Sandelin vaati keinoja neuvoloissa rästiin jääneiden terveystarkastusten hoitamiseksi.
– Ei tämä yksin keskustelulla parane. Nyt tarvitaan oikeasti toimenpiteitä, Borgarsdottir-Sandelin sanoi.
Hänen mukaansa vaikutukset voivat ulottua pitkälle tulevaisuuteen, jos lapset eivät pääse lääkärikäynneille ja esimerkiksi suun terveydenhoitoon.
Kokoomuksen Pia Pakarinen puolestaan peräsi keinoja rästiinjääneiden kouluterveystarkastusten hoitamiseksi.
Yle uutisoi tammikuussa, että helsinkiläisistä koululaisista harvempi kuin joka kolmas eli 30 prosenttia pääsi lukuvuonna 2019-2020 koululääkärin tekemään laajaan terveystarkastukseen. Lääkärintarkastukset ovat lakisääteisiä ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla.
RKP:n Silja Borgarsdottir-Sandelin totesi, että nyt nuijittu strategia antaa vain suunnan tulevalle valtuustokaudelle.
– Meidän pitää neljän vuoden aikana tehdä kovasti työtä.
"Koitamme saada omia lääkäreitä ja otamme käyttöön yksityiset tuottajat"
Sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava apulaispormestari Daniel Sazonov (kok.) totesi tilanteen olevan kiistatta hankala.
Helsingissä terveystarkastuksia koskevat ongelmat ovat jatkuneet jo vuosia.
Sazonovin mukaan tilannetta on vaikeuttanut entisestäänn se, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä on ollut paljon kiinni koronatehtävissä noin puolitoista vuotta.
– Osaltaan tätä selittää pitkään jatkunut lääkäripula. Kouluterveyslääkäreitä ei ole löytynyt riittävästi, joten avoinna olleita lääkärinpaikkoja ei ole kyetty täyttämään.
Sazonov toteaa, että pulaa työntekijöistä on koko maassa.
Sazonovin resepti tilanteen korjaamiseksi on jatkuva sinnikäs pyrkimys löytää omia koululääkäreitä.
Hänen mukaansa vetoapua sadaan yksityisiltä terveyspalvelujen tuottajilta.
– Koitamme koko ajan saada lisää omia lääkäreitä ja otamme käyttöön myös yksityiset terveyspalveluntuottajat.
Sazonovin mukaan tilanne oman henkilöstön osalta on jo helpottunut. Koululääkärit ovat koronan hellittäsessä palanneet omaan työhönsä.
SDP:n Jalovaara: palveluseteleitä vain pakon edessä
SDP:n Ville Jalovaara ja vasemmistoliiton Sami Muttilainen suhtautuivat penseästi yksityisten terveyspalvelujen hankkimiseen.
Jalovaara sanoo, että palveluseteleiden käyttöön jouduttiin pakon edessä.
– Jatkuvasti tällaiseen turvautuminen ei ole normaali ratkaisu. Pakon edessä on tietysti parempi, että joku hoitaa kuin, että kukaan ei hoida, Jalovaara sanoo.
Muttilainen perää niin ikään kaupungin oman palvelutuotannon lisäämistä.
– Jos kaupunki kasvaa, niin palvelujen täytyy pysyä mukana, Muttilainen sanoo.
Hänen mukaansa kaupungin omista lääkärinpaikoista pitää tehdä houkuttelevampia. Yksi asia on palkkataso.
Apulaispormestari Daniel Sazonovin mukaan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on jo päättänyt, että kouluterveystarkastuksen sumaa puretaan myös palveluseteleillä.
– Tämä tulee nyt tarpeeseen, Sazonov sanoo.
Sazonov sanoo, että pandemian aikana terveystarkastuksia on jouduttu painottamaan vain sellaisiin lapsiin ja nuoriin, joista on herännyt erityinen huoli.
Perussuomalaisten Makkonen: Palvelujen rahoitus vaatii työssäkäyviä asukkaita
Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajan Reetta Vanhasen mielestä kokoomuksen apulaispormestari Daniel Sazonov esitti useita perusteltuja keinoja kouluterveystarkastusten ja neuvoloiden hoitovelan purkamiseksi.
Vanhanen korosti itse lisäksi lääkärien työolojen parantamista.
– Kouluterveydenhuollon mielenterveyspalveluja on vahvistettava, jotta lapset ja nuoret saavat matalalla kynnyksellä apua, Vanhanen sanoo
Vanhanen vakuuttelee, että tällä valtuustokaudella tullaan varmistamaan lähipäiväkotiperiaatteen ja terapiatakuun toteutuinen.
Perussuomalaiset sen sijaan vastustivat kaupunkistrategian hyväksymistä. Apulaispormestari Sazonovin reseptikään ei vakuuttanut. Perussuomalaisten Teija Makkonen sanoo, että strategia maalaa kaupungin kehityksestä liian ruusuista kuvaa. Hän korostaa, että tämä koskee myös tulevien palvelujen järjestämistä.
Makkkosen mukaan stategiassa julistetaan, että kasvun palvelut on pyrittävä rahoittamaan verotuloilla.
– Tämä vaatisi työssäkäyvää väestöä ja yrittäjiä. Taloudellisesti kestämätön ja sosiaaliturvaan perustuva maahanmuutto ei edistä kaupunkistrategian tavoitteita palvelujen kasvattamisesta, Makkonen summaa.
Sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavan apulaispormestarin Daniel Sazovin mukaan kaupunki on jo perustanut erityiset palvelupisteet, joiden avulla yritetään keskitetysti purkaa myös neuvoloiden rästiin jääneitä tarkastuksia. Ammattilaiset lähestyvät erityisesti niitä perheitä, joilla on neuvolatarkastuksia käymättä.
– Neuvolat ovat hyvinvointiyhteiskunnan ylpeydenaihe ja on hienoa, että aivan valtaosa perheistä on neuvolapalvelujen piirissä, Sazonov sanoo.
UE LISÄÄ: