Ostosten tekoa kynttilänvalossa, sähkökatkoja, tavallista aikaisemmin sulkeutuvia kauppakeskuksia ja seisahtuneita tehtaita.
Tätä kaikkea tapahtuu, kun Kiinan keskushallinto yrittää saada kuriin energiakriisiä. Yli puolessa maan provinsseista sähkönkulutusta on säännöstelty syyskuun lopun ja lokakuun aikana.
Sähköpulalle ja energiakriisille ei kuitenkaan näy loppua. Päinvastoin. Ongelmat sähköntuotannossa uhkaavat levitä yhä laajemmalle Kiinan ja koko maailman talouteen.
– Tämä on yllättävän iso asia ja tuo oman haaasteensa Kiinan talouden kasvuun, jonka pelätään jo nyt olevan toivottua hitaampaan, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta.
Kaaresvirran mukaan ongelmat sähköntuotannossa vaikuttavat tällä hetkellä etenkin raskaaseen teollisuuteen.
Sähkökatkokset voivat kuitenkin heijastua monenlaisten tuotteiden tuotantoketjuihin, ja tuntua siten myös Suomessa. Talouslehti Financial Timesin mukaan esimerkiksi Guangdongin maakunnassa sähkökatkokset iskivät syyskuun aikana jopa 150 000 yrityksen toimintaan.
– Voi olla, että tulee enemmän ja enemmän viivästyksiä ostoksiin. Ei tämä ainakaan paranna jo meneillään olevaa komponenttipulaa, Kaaresvirta sanoo.
Mistä Kiinan energiakriisi johtuu?
Energiamarkkinat ovat myllerryksessä eri puolilla maailmaa ja sähkön hinta on noussut huomattavasti myös Euroopassa. Taustalla on monia syitä. Yksi globaalia hintojen nousua selittävä tekijä on maailmantalouden kasvu. Teollisuustuotanto on käynnistynyt pandemian takia tehtyjen sulkujen jälkeen vauhdilla ja sähkön kysyntä on siksi noussut.
Kiinan tilanteeseen vaikuttaa etenkin hiilen hinnan nousu. Kiinassa liki 60 prosenttia energiasta tuotetaan pahasti ilmastoa lämmittävällä hiilivoimalla.
Hiilen hinta on ennätyskorkealla sekä Kiinan omilla että kansainvälisillä markkinoilla. Kiinan hiilifutuurien hinta oli maanantaina lähes 2200 yuania eli noin 300 euroa tonnia kohden, kun se vuosi sitten oli vajaa 600 yuania eli noin 80 euroa.
Centre for Research on Energy and Clean Air -tutkimuslaitoksen johtava analyytikko Lauri Myllyvirta kuvaa meneillään olevaa energiakriisiä ja sen aiheuttamaa sähköpulaa pahimmaksi noin kymmeneen vuoteen. Osin hiilen kysyntäpiikkiä ja sen korkeaa hintaa selittävät sääolosuhteet.
– Esimerkiksi vähäiset sateet Kiinassa ja Taiwanissa pienensivät vesivoimantuotantoa ja lisäsivät siten hiilivoiman kysyntää, Myllyvirta sanoo.
Vaikka hiilen hinta on moninkertaistunut, kiinalaisten sähkölaskut eivät toistaiseksi ole juuri nousseet. Sähkön hinta on Kiinassa säädeltyä. Hiilivoimaloilla ei ole halua tuottaa sähköä, sillä toiminta jää hintakaton vuoksi nyt tappiolliseksi, Myllyvirta sanoo.
Hiilivoimalat ovat tämän takia pysäyttäneet tuotantonsa vedoten esimerkiksi teknisiin ongelmiin tai vain jättäneet hiilivarastonsa tyhjiksi.
Kiinan keskushallinto on patistanut hiilivoimaloita tuottamaan enemmän sähköä ja viime viikolla se antoi hiilivoimaloiden laskuttaa korkeampaa sähkön hintaa joiltakin asiakkailtaan. Myllyvirta pitää hintasäätelyn purkamista merkittävänä askeleena paljon sähköä kuluttavan teollisuuden osalta.
Pian joidenkin yritysten sähkölaskut saattavat siis nousta, jolloin energiakriisi voi tuntua viiveellä myös kuluttajan kukkarossa.
Herätys hiiliriippuvuuden ongelmiin
Kiina on maailman suurin hiilivoiman tuottajamaa. Myös Intia on Kiinan lailla riippuvainen hiilivoimasta, ja siellä on tällä hetkellä vastaavanlaisia energiatuotannon ongelmia.
Lauri Myllyvirran mukaan meneillään oleva energiakriisi on "todella iso herätys" siitä, miten haavoittuvaisia taloudet ovat fossiilisten energialähteiden hinta- ja saatavuusvaihtelulle. Siksi kriisi voi tarkoittaa maailman suurimmista kasvihuonepäästöistä vastaavalle Kiinalle lisäpontta pyrkiä irti hiiliriippuvuudesta.
Mutta on toisenlaisiakin tulkintoja. Myllyvirran mukaan fossiilisia energiamuotoja edustavat tahot ovat pyrkineet Kiinassa viestimään, että kriisi johtuisi energiasiirtymästä tai siitä, etteivät uusiutuvat energiamuodot ole riittävän luotettavia.
– Tälläista puppua on aktiivisesti levitetty ja viestitty, että haavoittuvuutta voidaan vähentää poraamalla ja kaivamalla fossiilisia polttoaineita lisää. Tästä nyt väännetään.
– Tosiasia on, että tuuli-, aurinko- ja ydinvoima saavuttivat Kiinassa hiljattain tuotantoennätyksensä. Jos näitä energianmuotoja ei olisi ollut, pula olisi vielä huomattavasti pahempi.
Lue lisää: