Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Poronhoito kiinnostaa yhä nuoria, vaikka viimeiset pari vuotta ovat olleet vaikeita poroille sekä niiden omistajille ja tulevaisuuden yllä leijuu uhkakuvia. Paliskuntain yhdistyksen mukaan poronomistajissa on yhä enemmän etenkin nuoria naisia.
Yksi heistä on savukoskelainen Iida Wessman, 28, joka kulki isän mukana poronhoitotöissä pienestä pitäen ja haaveili poronhoitajan töistä. Kun oma isä kuoli viisi vuotta sitten, Wessman osti perheensä porot hoidettavakseen.
– Kyllä minusta yleisesti ottaen ihan hyvinkin on mennyt. On ollut hyviäkin hetkiä, että sehän kuuluu tähän alaan, että välillä menee paremmin ja välillä vähän heikommin, Wessman sanoo.
Normaalina vuonna Suomessa teurastetaan lähes 100 000 poroa, mutta viime syksynä teurasmäärissä jäätiin 50 000 poroon, kun luminen talvi iski rajusti poronhoitoon. Vaikean vuoden seuraukset näkyvät vielä tänäkin syksynä.
– Mitään ennätysmääriä ei kyllä tule teuraita tänäkään vuonna, kertoo Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.
Ilmastonmuutos haastaa alan
Nuorten tulevaisuudennäkymissä painaa huoli ilmastonmuutoksesta. Mitä tapahtuu talville ja porojen laidunmaille, mietityttää myös Wessmania. Esimerkiksi toissa vuonna myös huono sienivuosi vaikutti porojen määrään.
Lue lisää: Ilmastonmuutos vaikeuttaa poronhoitoa – loiset lisääntyvät ja ruoka jää jääpeitteen alle
Tänäkin vuonna ilmasto on vaikeuttanut poronhoitoa. Paikoitellen kuiva kesä ja huono sienisato heikensivät porojen kuntoa. Osassa paliskuntia tilanne on parempi. Esimerkiksi Rovaniemen seudulla porot ovat hyväkuntoisia ja vasoja on syntynyt mukavasti.
Paitsi eläinten kuntoa myös niiden kohtelua seurataan entistä tarkemmin.
– En koe ulkoisia paineita, varsinkaan porojen käsittelystä. Kyllä siinä kaikki pyrkii toimimaan ammattimaisesti ja vähiten stressiä aiheuttamaan sille porolle. Tietenkin se saattaa ulkopuolisen silmään näyttää joskus raa'alta, mutta meille on tärkeää, että porot voi hyvin, toteaa Iida Wessman.
Myös pedot, kannattavuushaasteet ja kritiikki porotaloutta kohtaan tekevät alasta raskasta. Ruotsissa nuoret saamelaiset poronhoitajat ajautuivat jopa itsemurha-ajatusten partaalle, mikä säikäytti Suomessakin ja pani aluille tutkimusta jaksamisesta.
– Tutkimus on vielä hyvin alussa. Poronhoitajilla ei ole esimerkiksi työterveyshuoltoa. Nyt kun moni asia on maailmassa muuttumassa, niin on varmaan ihan hyvä selvittää poronhoitajien hyvinvointia, sanoo arktisen tutkimuksen professori Arja Rautio Oulun yliopistosta.
Ala kohtelee naista hyvin, laki ei
Suomen suurimman paliskunnan Kemin-Sompion poroisäntä Mika Kavakka on tyytyväisenä seurannut nuorten sukupolvien tulemista mukaan poronhoitajiksi.
Suomessa on lähemmäs tuhat nuorta alle 25-vuotiasta poronomistajaa. Kaiken kaikkiaan poronomistaja on noin 4500 poronomistajaa ja poroja noin 200 000.
– Näyttää, että se seuraava polvenkorkuinen sukupolvi on myös nousemassa sieltä. Kyllä minä näen, että poronhoito elinkeinona kiinnostaa ja sillä on iso merkitys nimenomaan täällä syrjäisillä alueilla ja kylien lämpiminä pitäjinä.
Kavakka kertoo, että naiset osallistuvat ettotöihin eli kokoamiseen ja laiduntamiseen, erotuksiin ja vasan merkintöihin siinä missä miehetkin. Iida Wessman on kokenut päätoimisena poronhoitajana olevansa tasa-arvoinen perinteisessä poroelinkeinossa.
– Enemmän se on ehkä ihmisestä kiinni kuin sukupuolesta. Koen, että tällä alalla nuoret naiset otetaan aivan yhtä vakavasti kuin nuoret miehetkin.
Aivan mutkaton naisporonhoitajien asema ei silti ole. Poronhoitajat saavat sijaisapua niin suppeasti verrattuna muihin maatalousyrittäjiin, että yhdenvertaisuusvaltuutettukin pitää asiaa syrjintänä. Tämä vaikeuttaa erityisesti naisten poronhoitoa, sillä esimerkiksi synnytykseen ei saa sijaisapua kuin 200 tuntia.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson mukaan asiaan neuvotellaan parhaillaan korjausta sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Hieman valoa näkyvissä
Poronhoitajien keskuudessa odotellaan matkailun elpymisen jatkumista, vaikka myös suoramyyntiä kuluttajille on kehitetty. Anne Ollilan mukaan lihan kysyntä ja tuottajahinta on jo palautunut sinne koronaa edeltävän ajan tason tuntumaan.
– Se vähän auttaa tilannetta, mutta ei tässä poronhoitajat ihan hirveän helpolla pääse vielä tänäkään vuonna. Tuo ravintolasektori on poronlihan tuotannolle hyvin keskeinen kanava, Ollila sanoo.
Lue myös:
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 29.10. kello 23 saakka.