Helsingin varhaiskasvatuksen työntekijäpulasta ja liian vähistä resursseista on käyty viime ajat vilkasta keskustelua.
Huolensa ongelmista ja varhaiskasvatuksen tulevaisuudesta esitti Ylen jutussa tänään keskiviikkona myös kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestarina vastikään aloittanut Nasima Razmyar (sd.).
Razmyar kuvali varhaiskasvatuksen tilannetta korttitaloksi, joka voi jopa romahtaa lähivuosina. Hänen mukaansa vaarana on, ettei Helsinki kohta selviä edes lakisääteisistä tehtävistä varhaiskasvatuksessa.
Helsingin tilanne uhkaa pahentua entisestään, koska varhaiskasvatukseen tulevien lasten määrän ennustetaan lähivuosina kasvavan.
Helsingin kaupunginvaltuuston suurimpien poliittisten ryhmien puheenjohtajat jakavat Razmyarin huolen.
Razmyar kuitenkin korosti, että kaikki ongelman ratkaisun avaimet eivät ole kaupungin omissa käsissä. Hänen mukaansa valtiovallan pitäisi lisätä alan koulutuksen aloituspaikkoja Helsingissä. Hänen mielestään asiasta ei pitäisi tehdä aluepoliittista kysymystä.
Vihreät: "Täytyy ehdottomasti tehdä yhteistyötä hallituksen kanssa"
Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Reetta Vanhanen sanoo, että varhaiskasvatuksen onnistuminen on yksi valtuustokauden tärkeimmistä asioista ja ongelmiin pitää hakea ratkaisuja mahdollisimman nopeasti.
Palkka on yksi työvoimapulaa aiheuttava tekijä. Vanhasen mukaan jo käynnissä olevaa kaupungin palkkakehitysohjelmaa pitää jatkaa. Kaupungin palkkakehityssuunnitelman avulla nostetaan palkkausta niissä ammattiryhmissä, joihin kaupungin on vaikeaa löytää työntekijöitä.
Tänä vuonna kaupunki huomioi erityisesti hoitohenkilöstön saatavuutta. Yksi suuri henkilöstöryhmä ovat lastenhoitajat.
Vanhasen mukaan ilman koulutuspaikkojen lisäämistä ongelma ei kuitenkaan ratkea.
– Tässä täytyy ehdottomasti tehdä yhteistyötä maan hallituksen kanssa, Vanhanen sanoo.
Vanhanen toteaa, että varhaiskasvatus on jokaisen helsinkiläisen lapsen oikeus ja ammattilaisilla pitää olla mahdollisuus tehdä työnsä hyvin.
–Toimivalla varhaiskasvatuksella on iso merkitys vanhempien työssäkäynnille ja perheen arjelle, Vanhanen sanoo.
SDP: Työn organisointia pitäisi parantaa
SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan Eveliina Heinäluoman mukaan ongelma varhaiskasvatuksessa on se, että työntekijöitä on ylipäätään olemassa liian vähän työntekijämitoitukseen nähden.
Heinäluoman mielestä myös työsuhdeasunnot voisivat olla yksi hyvä keino houkutella työntekijöitä palkkakehitysohjelman ohella.
– Tämä on valtakunnallinen ongelma eli jos joku kunta korottaa palkkaa, erittäin haluttu työvoima liikkuu sen perässä, mikä taas hankaloittaa tilannetta toisella paikkakunnalla, Heinäluoma sanoo.
Hän kannattaa myös oppisopimuskoulutusta, jonka avulla lastenhoitajista saadaan koulutettua lastentarhanopettajia.
Miten Heinäluoma parantaisi juuri helsinkiläisten päiväkotien tilannetta, kuten työskentelyolosuhteita niissä?
Hänen mielestään työn organisointia pitäisi parantaa.
– Nyt on keskusteltu esimerkiksi kulutushyödykehankinnoista, kuten vaikkapa vessapaperihankinnoista. Tällaiset hankinnat kannattaa tehdä keskitetysti, jotta päiväkodissa jää henkilöstöllä, sekä johdolla että muilla työntekijöillä aikaa keskittyä omaan työhönsä, hän sanoo.
Pitäisikö helsinkiläisiin päiväkoteihin tehdä ratsia, jotta selviäisi, millaiset työolosuhteet niissä on ja millaisia eroja esimerkiksi johtamisessa on eri päiväkotien välillä?
– En kutsuisi sitä ratsiaksi, mutta olen tekemässä kiertueen erilaisiin päiväkoteihin ja tutustumassa niiden arkeen ja olosuhteisiin. Olen jo ollut moneen päiväkotiin yhteydessä, hän kertoo.
Kokoomus: Muuntokoulutus avuksi
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajan, Maarit Vierusen mukaan nyt jo käytössä olevaa kaupungin palkkakehitysohjelmaa pitäisi ehdottomasti jatkaa.
– Kentältä tulee myös viestiä, että työvaatteiden pitäisi tulla työnantajan puolelta. Se voi tuntua joistakin pieneltä asialta, mutta se voi olla iso asia, hän sanoo.
Vierunen kannattaa myös lastenhoitajien muuntokoulutusta varhaiskasvatuksen opettajiksi.
– Se voisi olla motivoivaa, jos päiväkodeissa jo töissä olevat ja työstänsä pitävät ihmiset voisivat päivittää osaamistaan.
Vierusella ei ole valmiita vastauksia siihen, miten kaikilla alueilla päiväkoteihin saadaan osaavaa henkilökuntaa, jotta kaupunkilaisilla olisi tasavertainen mahdollisuus saada yhtä laadukasta varhaiskasvatusta lähipäiväkodissa.
Lasten määrä Helsingin varhaiskasvatuksessa kasvussa
Varhaiskasvatus on siis korostetusti tapetilla kuluvalla valtuustokaudella, koska Helsinki pyrkii kaupungin strategian mukaisesti nostamaan varhaiskasvatukseen osallistuvien määrää. Taustalla on ajatus esimerkiksi maahanmuuttajien sujuvammasta integroitumisesta yhteiskuntaan ja työelämään.
Kehityksen vauhditamiseksi kaupunki päätti poistaa Helsinki-lisän maksamisen yli yksivuotiaille viime kesäkuusta alkaen. Yhdestä kolmeen vuotiaiden osalta osallistumisaste on Helsingissä selvästi muihin pohjoismaihin verrattuna edelleen varsin alhainen.
Ennakkotiedon mukaan elokuussa 2021 kaupungin päiväkodeissa olevien yksivuotiaiden osallistumisaste oli 37 prosenttia, kun elokuussa 2020 luku oli 34 prosenttia. Määrä nousi kolme prosenttiyksikköä. Suunta on ollut saman kaltainen aiempina vuosina.
Apulaispormestari Nasima Razmyar ja valtuustoryhmien puheenjohtajat kuitenkin muistuttavat, että viime vuosina on myös onnistuttu tekemään paljon. Päiväkotipaikkojen määrää lisättiin vuosien 2017-2020 aikana 4000 uudella paikalla. Vuonna 2021 paikkamäärä kasvoin 800 uudella päiväkotipaikalla.
Razmyarin mukaan tulevaisuudessa ongelmia voi aiheutua myös siitä, että varhaiskasvatuslaki edellyttää korkeakoulutetun henkilöstön määrän kasvua varhaiskasvatuksessa vuoteen 2030 mennessä.
Varhaiskasvatuksen opettajia tarvitaan sadoittain lisää
Helsinkiläisissä varhaiskasvatusyksiköissä työskentelevistä kahdella kolmasosalla pitää olla joko varhaiskasvatuksen opettajan tai -sosionomin koulutus. Suurin osa varhaiskasvatuksen korkeakoulutetuista tulee olemaan varhaiskasvatuksen opettajia ja kolmasosa olisi lastenhoitajia.
Helsingissä on nykyisellään töissä 2 500 varhaiskasvatuksen opettajaa. Lain edellyttämä määrä vaatisi vuoteen 2030 jopa saman määrän lisää.
Varhaiskasvatuksen aloituspaikkoja on yliopiston suomenkielisellä puolella ollut vuosittain 140 ja ruotsinkielisellä linjalla 30.
Erillisrahoituksella aloituspaikkojen määrää on saatu lisättyä vuosille 2021–2024, mutta Razmyarin mukaan määrää pitää nostaa pysyvästi. Hän sanoo, että paikkoja tarvitaan Helsinkiin, eikä tästä pitäisi tehdä aluepoliittistä kysymystä, koska Helsingissä lasten määrä kasvaa.
Helsingin päättäjät peräävät maan hallituksen vastaantuloa myös lastenhoitajien muuntokoulutuksen järjestämiseksi. Lastenhoitajien kouluttaminen varhaiskasvatuksen opettajiksi työn ohella maksaa ja muuntokoulun rahoituksesta ei ole tällä erää varmuutta 2023 jälkeen.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 28.10.2021 kello 23 saakka.
Lisää aiheesta: