Syyttäjät ovat tehneet päätöksen jättää syyttämättä Huoltovarmuuskeskuksen johtajia kevään 2020 maskikaupoista. Luottamusaseman väärinkäyttämisestä olivat epäiltyinä keskuksen entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema, entinen hallintojohtaja Asko Harjula ja entinen osastonjohtaja Jyrki Hakola.
Huoltovarmuuskeskus (HVK) sopi keväällä 2020 noin 5 miljoonan euron hengityssuojainkaupoista ulosottovelkaisen liikemiehen Onni Sarmasteen kanssa. Maskeja saatiin luvattua vähemmän ja ne olivat käyttökelvottomia.
Toimitusjohtaja Lounema erosi maskikauppojen epäselvyyksien vuoksi viime vuoden huhtikuussa. Lounema pahoitteli tuolloin sitä, että kriisitilanteessa ja kovassa kiireessä ei ehditty tehdä tarpeeksi kattavaa taustaselvitystä kaupan osapuolista.
Maskikauppoihin osallistuneet ja johtoryhmään kuuluneet hallintojohtaja Harjula ja perustuotanto-osaston johtaja Hakola irtisanottiin toukokuussa 2020, koska hankinnoissa ei ollut noudatettu hankintalakia, keskuksen sisäistä ohjeistusta eikä hyvää tapaa.
Louneman mukaan Huoltovarmuuskeskus oli käytännössä pakotettu oikaisemaan normaaliolojen hankintamenettelyistä saadakseen kauppatoimia tehdyksi erittäin vaikeassa markkinatilanteessa.
Louneman mukaan Huoltovarmuuskeskus toi kaiken selkeästi ja jatkuvasti ministeriöiden ja keskuksen hallituksen puheenjohtajan tietoon. Kukaan ei huomauttanut toimintatavasta ennen kuin asiasta alettiin tehdä kriittisiä juttuja mediassa.
Louneman mukaan hän ei vielä pääsiäisviikon alussa 2020 tiennyt kaikista yksityiskohdista. Vasta median tiedusteltua asiaa häneltä, Lounema sai tietää, että maskeja oli ostettu taholta, jonka kanssa kauppoihin ei olisi pitänyt ryhtyä.
Lounema kertoo Ylelle olevansa hyvin huojentunut.
– Tapahtumat etenivät aikoinaan tavattoman nopeasti, ja pääministeri teki oman ratkaisunsa, minkä sitten sain ainoastaan mediasta lukea, Lounema sanoo.
– Ei siinä tilanteessa Huoltovarmuuskeskuksen johtajalla ole muuta mahdollisuutta kuin pyytää eroa.
Näin hankinnat etenivät
Tapahtumien kulku ilmenee erikoissyyttäjä Mari Mattilan ja Tapio Nyrhilän tekemistä syyttämättäjättämispäätöksistä.
12.2.2020 ja 24.3.2020 sosiaali- ja terveysministeriö (STM) teki Huoltovarmuuskeskukselle (HVK) tukipyynnöt materiaalisesta varautumisesta koronavirusta vastaan. Pyynnöt sisälsivät kymmenien miljoonien edestä suojaimia terveydenhuollon henkilöstön suojaamiseksi.
26.3.2020 HVK päätti asiasta. Asia käsiteltiin HVK:n hallituksessa, ja hankintapäätöksen allekirjoittivat Lounema ja Hakola. Hankintapäätösten jälkeen suojainhankinnat annettiin Jyrki Hakolan johtaman perustuotanto-osaston tehtäväksi.
27.3.2020 Onni Sarmaste tarjosi HVK:Ile kiinalaisia hengityssuojaimia ja toimitti Hakolalle kuvan tuotteesta sekä testausraportin. Tarjouksessa myyjäksi oli ilmoitettu virolainen The Look Medical Care Oü. Sarmaste ilmoitti, että tavara on valmiina liikkumaan heti Guangzhoun lentokentälle noutoa varten.
28.3.2020 Hakola hyväksyi tarjouksen 1,1 miljoonasta KN95 -hengityssuojaimesta ja esitti samalla Iisähankintaa kahdesta miljoonasta kirurgisesta maskista.
29.3.2020 Hakolalle tuli lasku sekä The Look Medical Care Oü:ltä että Sarmasten brittiläiseltä yhtiöltä LDN Legal Partners Ltd:ltä. Samana päivänä Hakola vahvisti maksun.
30.3.2020 HVK maksoi 4 980 000 euroa brittiläiselle yhtiölle sen belgialaiselle pankkitilille. Laskun tarkasti Hakola ja hyväksyi hallintojohtaja Harjula sekä toimitusjohtaja Tomi Lounema.
31.3.2020 allekirjoitettiin kirjallinen sopimus Sarmasteen pyynnöstä. Samana päivänä tuli tieto, että HVK:n maksu on pysäytetty belgialaisessa rahansiirtopalvelussa.
Sarmaste pyysi, että HVK maksaa kauppasumman uudelleen suomalaisen Finance Group Helsinki Oy:n pankkitilille. HVK maksoi, vaikka edellinen maksu ei ollut palautunut belgialaisesta pankista. Rahansiirtopalvelusta toimitti kirjallisen vahvistuksen siitä, että rahat palautetaan.
Päätöksen maksamisesta uudelle tilille teki Hakola ja maksun hyväksyi Harjula.
Huhtikuussa ilmeni, että maskeista toimitettiin vain osa eivätkä ne täyttäneet maskeille asetettuja vaatimuksia.
Epäselvyys siitä, soveltuuko hankintalaki
Esitutkinnassa ilmeni, että HKV:ssa oli epäselvyyttä siitä, tuleeko suojainkaupoissa soveltaa hankintalakia. Tämä oli epäselvää vielä esitutkintavaiheessakin.
Ennalta sovittua ohjeistusta tai dokumentoitua mallia kaupan vastapuolen tarkastuksesta HVK:llä ei ollut. Esitutkinnassa annettujen kertomusten perusteella tarkastuksessa olisi kuitenkin pitänyt selvittää ainakin vastapuolen maksukyky, liikevaihto, maksuhäiriömerkinnät sekä toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten taustat.
Ulkomaisten yhtiöiden osalta nousi esiin se, että riittäviä välineitä tarkastuksen tekemiseen ei tapahtuma-aikaan ollut HVK:ssa.
TEM:stä ei saatu kuin "voimia ja jaksamista"
Esitutkinnan perusteella Hakola ylitti toimivaltuutensa sitoutumalla 4,98 miljoonan euron kauppaan, vaikka hänellä olisi työjärjestyksen mukaan ollut oikeus tehdä sitoumus enintään 30 000 euroon saakka.
Lisäksi kauppa dokumentoitiin vasta sopimuksen syntymisen jälkeen.
Hakola puolestaan ei tehnyt tai teettänyt HVK:n taloussäännössä tarkoitettua kattavaa vastapuoliselvitystä. HVK:n työntekijä oli kyllä selvittänyt Sarmasten taustoja hakukoneella ja omasta mielestään kertonut tietonsa Hakolalle ja Harjulalle.
Syyttäjän ratkaisun mukaan vaikuttaa osapuolille selvältä, että HVK ei ollut hankintaorganisaationa valmis STM:n tukipyyntöjen toteuttamiseen erittäin nopeaa reagointia vaatineessa tilanteessa. HVK:lla ei myöskään maaliskuun lopussa 2020 ollut riittäviä resursseja ja osaamista suojainhankintoihin.
HVK:sta kerrottiin TEM:lle, että normaalit hankintakanavat eivät vedä ja kauppoja joudutaan tekemään puhelimessa, jolloin hankintaohjeita ei pystytä noudattamaan.
Esitutkinnassa haltuun saadusta aineistosta ei löydy viestiä, jossa HVK:ta olisi kehotettu tai ohjattu toimimaan toisin. Tilanne oli kuitenkin tiedossa TEM:ssä.
Lounema kertoi kuulusteluissa, että viesti ministeriöiden suunnalta oli lähinnä "voimia ja jaksamista".
Samaan aikaan paine hankkia suojaimia oli valtava, sillä niiden loppumisesta raportoitiin jatkuvasti julkisuudessa. HVK:n työntekijöiden kuulusteluissa nousi esiin heille välitetty selkeä viesti siitä, että suojaimia on saatava tai muuten terveydenhuolto kaatuu ja se voi johtaa kuolemiin.
Syyttäjän näkemyksen mukaan hankintasäännösten rikkominen näyttäisi olleen HVK:ssa tietoista. HVK:ssa katsottiin, että sääntöjen rikkominen on pienempi paha kuin se, että suojaimia ei saada hankittua.
Olosuhteet ja toimintatavat olivat myös ministeriöiden tiedossa. Myös HVK:n hallituksen puheenjohtajaa informoitiin siitä, että hankintaohjeita ei ole mahdollista noudattaa.
Mikään taho ei esittänyt moitetta tai ilmoittanut, että HVK:n pitäisi toimia toisin.
Näissä olosuhteissa tehdyt päätökset eivät syyttäjän mukaan ylitä syytekynnystä.
Rikoksesta epäillyt saattoivat syyttäjän mukaan olla perustellusti siinä käsityksessä, että toiminta oli toimeksiantajan edun ja tahdon mukaista, vaikka hankintamenettelyssä tapahtui virheitä.
Joka tapauksessa Lounema, Hakola ja Harjula ovat voineet käsittää tilanteen sellaiseksi, että heidän menettelynsä on oikeutettua ja puolustettavaa terveydenhuollon romahtamisen estämiseksi.
Tämä oli päivittyvä uutisjuttu. Aktiivinen päivittäminen lopetettu 4.11.2021 klo 13.03.
Korjaus 4.11.2021 klo 13.19: Korjattu väärä rikosnimike virka-aseman väärinkäyttäminen luottamusaseman väärinkäyttämiseksi.
Lue lisää: