Vuosi sitten Yle kyseli Lapin mielenterveysammattilaisilta, miten nuoret voivat. Haastattelujen perusteella tilanne oli silloin todella huono.
Esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiirin tulosyksikköjohtaja Kari Moilanen totesi, että Lapissa saattoi olla sellaisiakin kuntia, joissa oli yksi sosiaalityöntekijä, joka vastasi koulukuraattorin, lastensuojelun ja sosiaalitoimen kaikesta asiakaskunnasta.
Tilanne ei ole vuodessa parantunut, vaan mahdollisesti muuttunut huonommaksi.
– Tilanne on huolestuttava. Nuoret ovat tarvinneet jo vuosia yhä enemmän erikoissairaanhoidon palveluita, ja edelleenkin tilanne näyttää hurjalta. Resurssien kanssa ollaan vähän pulassa siinä, miten me pystymme tarjoamaan kaikille tarvitseville riittävää hoitoa, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riina Lyyra.
Ruohonjuuritason tilanteesta saa kattavan kokonaiskuvan työnsä puolesta etsivän nuorisotyön koordinaattori Tero Rautio. Hänkin sanoo, että tilanne on pysynyt heikkona.
– Eri puolilta Lappia tulee sellaista viestiä, että on hirveästi levottomuutta ja entistä enemmän päihdekokeiluja yhä nuorempien parissa. Ja niillä nuorilla, joilla on ollut haasteita, ongelmat sen kun vain kasvavat.
Koronarajoitteiden purku ei parantanutkaan tilannetta
Viime vuosi elettiin koronaepidemian keskellä, ja opetusta annettiin ajoittain etänä. Nyt ollaan taas palattu suht’ normaaliin arkeen, mikä on parantanut nuorten pääsyä mielenterveyshoidon piiriin.
– Tilanne on parantunut sillä tavalla, että nuoret pääsevät nyt taas kouluterveydenhuollon arvioon, kun ollaan läsnä. Monesti tilanteet ovat kuitenkin kriisiytyneet ja edenneet aika pitkälle, joten tarvitaan lisäksi myös erikoissairaanhoidon tukea, sanoo ylilääkäri Riina Lyyra.
Koordinaattori Tero Raution mukaan monen nuoren kohdalla ongelmat pääsevät pintaan vasta nyt.
– Pientä valoa on ollut tunnelin päässä, kun rajoituksia on purettu. Itse asiassa nyt nuorten mielenterveysongelmat ovat alkaneet kasvaa. Onko niin, että nuoret ovat pidätelleet ongelmia tämän vaikean ajan, ja nyt kun tilanne helpottuu, nuoret uskaltavat löysätä ja ongelmat alkavat tulla ulos? Rautio pohtii.
Ahdistusta, masennusta, itsetuhoisuutta...
Hoitoon hakeutuu tai sinne ohjataan hyvin erilaisia nuoria. Heille on tyypillistä vain se, että hoidon pitäisi alkaa mahdollisimman varhain.
– Tyypillisiä ongelmia ovat koulunkäynnin haasteet, eli että ei pystytä menemään kouluun. Päivystyksen kautta kiireellisinä tulleilla on suurena haasteena itsetuhoisuus tänäkin vuonna. Siinä on usein osastojakso hoidon tarpeen arvioimiseksi ja hoidon käynnistämiseksi, sanoo ylilääkäri Riina Lyyra.
– Nuorilla on tänä päivänä paljon ahdistusta ja masennusoireilua. Yksinäisyys on myös lisääntynyt korona-aikana. Lisäksi on monenlaisia ihmissuhteisiin liittyviä pulmia, kertoo Rovaniemen kaupungin terveysneuvonnan palveluesimies Heli Heikkilä.
Lisäresursseja saatiin, mutta lisää tarvittaisiin
Monin paikoin kunnissa ja erikoissairaanhoidon puolella on saatu uusia resursseja kuluneen vuoden aikana. Resurssit ovat kuitenkin kuluneet lisääntyneeseen kysyntään.
– Me olemme saaneet poliklinikalle kaksi sairaanhoitajaa lisää, mutta valitettavasti sekään ei ole riittävää lisääntyneeseen työmäärään nähden. Työntekijöillä on täällä todella paljon nuoria hoidossaan, sanoo ylilääkäri Riina Lyyra.
– Rovaniemen kaupunki on vahvistanut perustason mielenterveyspalveluja nuorille. Olemme rekrytoineet kaksi uutta psykiatrista sairaanhoitajaa koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Lisäksi olemme avanneet chatti-palvelun, jota kautta nuori tavoittaa terveydenhoitajan helposti, sanoo palveluesimies Heli Heikkilä.
– Kovin työntäyteistä tuntuu olevan kaikilla kollegoilla. Kyllä tämä tilanne näyttäytyy kaikille samanlaisena, sanoo koordinaattori Tero Rautio.
Haastateltavilla ei ollut tietoa uusista lisäresursseista nuorten mielenterveystyöhön, vaikka tarvetta olisi.
– Sellaisia suunnitelmia ei ole ainakaan minulla tiedossa, ylilääkäri Riina Lyyra sanoo.
Kuntiin tarvittaisiin edelleenkin lisää työntekijöitä
Haastateltavien vuosi sitten antama kuva oli selvä: kunnat eivät ole panostaneet riittävästi nuorten mielenterveyspalveluihin.
Valitettavasti tilanne on samanlainen myös tänään.
– Kyllä ajattelisin, että perustasolle tarvittaisiin ehdottomasti lisää resursseja, jotta saataisiin hoidettua nuoria riittävän varhain eikä tarvittaisi niin tehokasta hoitoa. Lisäksi on myös paljon sellaisia nuoria, joita ei voi ohjata takaisinpäin, kun siellä ei ole heille tukea siinä kohtaa, sanoo ylilääkäri Riina Lyyra.
Lyyra korostaa myös sitä, että nuorten ei pitäisi joutua odottelemaan apua pitkään.
– On kyseessä hyvin tärkeä vaihe heidän elämässään. Nuoruusiän aikana tapahtuu paljon kasvua ja kehitystä. Jos he eivät saa ajoissa tukea, siitä tulee paljon pitkäaikaisia vaikutuksia – sekä ihan inhimillisiä, mutta myös taloudellisia.
Onni onnettomuudessa on se, että nuoret uskaltavat pyytää apua, jos he sitä tarvitsevat.
– Jos jotain positiivista haluaa sanoa, niin nuoret uskaltavat hakea apua mielenterveysongelmiin. Nuoria on varmaan rohkaistu siihen, että tulkaa puhumaan teidän asioista. Nyt he tosiaan uskaltavat tulla puhumaan ja löytävät meidän palveluihin, sanoo koordinaattori Tero Rautio.
Lue lisää: Lappiin tarvitaan lisää nuorten mielenterveyspalveluja (2020)