Suomesta tulee Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin puheenjohtaja vuonna 2025, vahvistaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
Puheenjohtajuudesta sopivat 57 jäsenmaata konsensuspäätöksellä ennen huomenna Tukholmassa alkavaa Ety-järjestön kokousta. Puheenjohtajamaana toimii parhaillaan Ruotsi.
– Tuleva Etyjin puheenjohtajuus on konkreettinen osoitus Suomen työstä ja sitoutumisesta rauhan ja vakauden edistämiseen Euroopassa, Haavisto totesi.
Voit katsoa Haaviston tiedotustilaisuuden kokonaan täältä
Hallitus päätti toissaviikolla hakea Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puheenjohtajuutta vuodeksi 2025. Silloin tulee kuluneeksi 50 vuotta Helsingin Ety-konferenssista.
Haaviston mukaan Suomi kävi nopean lobbauskierroksen jäsenmaihin päin marraskuun aikana. Haavisto kertoi pohjustaneensa puheenjohtajuutta esimerkiksi Venäjän kanssa tavatessaan ulkoministeri Sergei Lavrovin Tromssassa Barentsin euroarktisen neuvoston kokouksessa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö huomioi Suomen valinnan tuoreeltaan tviitissään.
– Jatkamme työtä vuoropuhelun ja luottamuksen edistämiseksi sekä Helsingin hengen vahvistamiseksi, Niinistö tviittaa.
Etyjillä merkittävä asema jännittyneessä maailmassa
Haavisto kuvasi Ety-järjestöä merkittäväksi foorumiksi vuoropuhelun, läpinäkyvyyden ja luottamuksen lisäämisessä 57 osallistujavaltion kesken.
Etyjin merkitys korostuu, kun kansainvälinen ilmapiiri on jännittynyt.
– Työskentelyilmapiiri Etyjissa on ollut viime aikoina varsin vaikea, joten työsarkaa tässä riittää, Haavisto sanoi.
Yhteen on sovitettava niin erilaisten osallistujamaiden edut ja intressit kuin esimerkiksi Valko-Venäjä, Yhdysvallat, Mongolia, Ukraina, Britannia, Ranska ja Venäjä.
– Suomi haluaa vahvistaa Etyjin toimintaa eurooppalaisena turvallisuusjärjestönä, Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessa.
Edellisen kerran Suomi toimi Ety-järjestön puheenjohtajana vuonna 2008. Puheenjohtajuuskauteen osui silloin muun muassa Georgian sota.
Tuolloin Ety-järjestö oli mukana esimerkiksi laatimassa tulitaukosopimusta Venäjän ja Georgian vihollisuuksien lopettamiseksi.
Etyjin toiminta on painottunut etenkin Itä-Eurooppaan konfliktien hallintaan, kriisinhallintaoperaatioihin, konfliktien jälkeiseen jälleenrakentamiseen ja demokratian vahvistamiseen muun muassa vaalitarkkailuna.
Huippukokouksen 2025 muoto avoin
Ulkoministeri Haaviston mukaan on liian aikaista arvioida, pääseekö Suomi juhlistamaan puheenjohtajakaudella Etyjin huippukokousta valtiopäämiestasolla vuoden 1975 juhlakokouksen hengessä.
Tämän viikon Tukholman kokouksen tapaan Ety-järjestön huippukokoukset järjestetään tavallisesti ulkoministeritasolla.
– Varmasti riippuu paljon Euroopan tilasta ja Etyjin tilasta, mutta tavoittena on puheenjohtajakaudella saada aikaan korkean tason vuoropuhelua myös valtiopäämiesten kesken, Haavisto totesi.
Nähtäväksi jää myös se, onko kauden aikana tapahtumia, joihin voisi osallistua myös Etyjin ulkopuolisia maita, kuten Kiina.
– Ajattelemme juhlavuotta työn kannalta, emme samppanjalasien kiillotusvuotena, Haavisto sanoi.
Puheenjohtajuus tulee työllistämään Suomea paitsi itse puheenjohtajuusvuonna, myös sitä edeltävänä ja seuraavana vuonna.
Haaviston mukaan puheenjohtajuus vaatii lisäresursseja Suomelta niin Helsinkiin, Etyjin päämajaan Wieniin kuin kiertäviin tehtäviin kriisialueillakin.
Etykistä Etyjiin
Helsingin huippukokous järjestettiin heinä-elokuun vaihteessa 1975.
Kokouksen yhteydessä kylmän sodan jännitteitä liennyttivät muun muassa Neuvostoliiton johtaja Leonid Brežnev ja Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford.
Ety-kokouksen lopuksi vuonna 1975 allekirjoitettiin Helsingin päätösasiakirja ja konferenssin pohjalta muodostui 1990-luvulla Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö.
Viime viikolla Saksan vierailullaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti, että Suomi on hakenut juhlavuoden puheenjohtajuutta.
– Meidän on otettava vastuu maanosamme tulevaisuudesta. Suomi on valmis tekemään osansa, Niinistö sanoi Berliinissä.
Niinistö toistuvasti sanonut, että hän haluaisi elvyttää Helsingin hengen.
Helsingin päätösasiakirja määritteli raamit ja periaatteet Euroopan turvallisuudelle. Kesällä yhdysvaltalaisessa Foreign Policy -lehdessä Niinistö visioi, että juhlavuonna jäsenmaat voisivat vahvistaa juhlavuonna uudelleen sitoumuksensa päätösasiakirjan periaatteisiin.
Helsingin huippukokoukseen 1975 osallistui 35 maan edustajaa. Ety-järjestössä on nykyisin 57 jäsenmaata.