- Jukka Viljasen ensimmäinen yritys ylittää Rub' Al-Khalin aavikko juoksemalla päättyi polvivammaan torstaina.
- Tykkäsitkö seurannasta? Anna palautetta
- Hetki hetkeltä
- Chat
Polvivamma päätti Jukka Viljasen historiallisen juoksuyrityksen aavikolla – "Ei tällä polvella nyt juosta, hyvä jos enää kävellään"
Seikkailujuoksija Jukka Viljasen ensimmäinen yritys ylittää maailman laajin yhtenäinen hiekka-aavikko juoksemalla kariutui polvivammaan.
- Jyri Kivimäki
- Sacha Lagrillière
Viimeinen video aavikolta – tältä erää
Seikkailujuoksija Jukka Viljanen kertoo omin sanoin tilanteestaan keskeytykseen päättyneen juoksun jälkeen.
Polvivamma päättää juoksun
Seikkailujuoksija Jukka Viljasen haave juosta ensimmäisenä ihmisenä maailman suurimman hiekka-aavikon halki ei toteudu tänä vuonna. Viljanen oli edennyt kolmanteen juoksupäivään ja reilun 120 kilometrin matkan, kun polvivamma pysäytti etenemisen.
Viljasen polvi turposi keskiviikkona niin pahasti, että päiväurakka oli ensin pakko keskeyttää. Lopulta vamma pakotti miehen päättämään koko aavikkojuoksun ensimmäisen yrityksen osalta, kun jalka ei kestänyt torstaina enää kävelyäkään.
Tavoitimme leiristä torstaiaamuna pettyneen, mutta päättäväisen juoksijan. Kahdeksan vuoden unelma aavikon ylittämisestä elää yhä. Paluu aavikolle siintää jo mielessä.
klo 08.15 Satelliittipuhelimessa: Jukka Viljanen
"Ei tänne kauhean hyvää kuulu. Ei tällä polvella nyt juosta, hyvä jos edes enää kävellään. Alamäkeen ei pysty edes kävelemään. Tilanne on siis se, että juoksu on keskeytetty, mutta ei lopetettu. Polvi pitää päästä tutkimaan ja laittamaan kuntoon.
Olen päättänyt, että tulen vuoden kuluttua takaisin. Joulukuu 2022 tai tammikuu 2023 ja sitten uusi yritys - siihen liittyy tietysti moni asia. Pitää tehdä uusia asioita, laatia uusi pelikirja tätä varten, ja hommata lisää osaamista tiimiin, joka voi auttaa projektin onnistumisessa.
Nykyisillä eväillä en pääse tätä läpi. Tarvitsen lisää apua, jos aion olla ensimmäinen ihminen joka tämän juoksee läpi. Eikä se tavoite ole haihtunut minnekään.
Äsken soitin kotiin puolisolle Kirsille, että näin kävi, mutta että takaisin tullaan. Kotoa tuli tälle täysi tuki, mikä on tietysti tärkeintä.
Sanotaan näin, että vaikka mies lähtee Rub' Al-Khalista, niin Rub' Al-Khali ei lähde miehestä. Tänne tullaan uudelleen.
Olemme pari yötä vielä aavikolla, sitten suuntaamme Riadiin tutkimuksiin ja sen jälkeen palaamme pian koti-Suomeen.
Haluan kiittää tukijoitani ja ennen kaikkea teitä juoksua seuranneita, tsemppiviestinne ovat merkinneet todella paljon. Toivottavasti saamme jatkaa tästä vuoden kuluttua."
Seuranta tauolle, chat auki torstain
Voit jättää Jukalle vielä torstain ajan tsemppiterveisiä chatin välityksellä. Seurantamme jää tauolle, kunnes Jukka Viljanen palaa takaisin aavikolle uuteen koitokseen.
Kiitos seurasta, mukavaa joulunodotusta ja hyviä lenkkeilykelejä kaikille!
Tunnelma leirissä rauhallinen
Vaikka keskiviikon juoksupäivä oli vaikea, ei leirissä ole vaivuttu epätoivoon. Tunnelma on hyvä ja odottava. Aamulla selviää, jatketaanko juoksua suoraan vai huilataanko polvea vielä hieman lisää.
Retkikunta lähettää tämän kuvan myötä seuraajille hyvän yön toivotukset.
Onko juoksu uhattuna? Miten jatketaan?
Jukka Viljanen joutui keskiviikkona keskeyttämään päiväurakkansa 33 kilometriin puolilta päivin Arabian aavikolla, kun vasen polvi turposi ja kipeytyi. Tavoitimme muutama tunti myöhemmin seikkailujuoksijan satelliittipuhelimella ja selvitimme miehen vointia.
8.12. klo 16.30 Jukka Viljanen satelliittipuhelimessa
"Polvi on oikeastaan samassa tilanteessa kuin silloin 33 kilometrin kohdalla, jolloin mietin, että juoksenko vielä sen 17 kilsaa vai jätänkö siihen. Ei ollut helppo päätös jättää päivän juoksua kesken, mutta ajattelin että tässä polvi menee koko ajan vain pahemmaksi.
Olin ottanut 20 kilometrin kohdalla melko vahvan kipulääkkeen, mutta se ei auttanut. Siksi päätin laittaa tältä päivältä pillit pussiin ja hypättiin autoon, joka toi minut ja Kotiahon Penan leiriin.
Polvi näyttää isommalta kuin viereinen polvi. Aiemmat polvikivut tällaisilla reissuilla ovat tulleet polven ulkosyrjälle, jolloin puhutaan niin sanotusta juoksijan polvesta. Se on suunnaton kipu, kuin löisi veitsellä polveen. Mutta tämä on nyt toisella puolella, eli sisäpuolella polvea. Polven sisäreuna on hiton turvoksissa, se on isompi kuin oikea polvi. Se vaikuttaa siltä tässä kohtaa, että kyseessä ei olisi nivel, ja se vähän huolestuttaa, että mikä siellä on.
Nyt voidaan spekuloida sillä, mistä tämä on tullut. Olen aiemmin jo kertonut, kuinka kalteva tämä juoksupinta täällä on. Voin sanoa, että pinta on todella kalteva ja isolla K:lla. Vasen jalka ottaa siis tässä koko ajan enemmän iskuja vastaan. Normaalisti juoksijoita neuvotaan vaihtamaan tien puolta, jotta tien kaltevuus ei vaikuttaisi, mutta täällä nyt ei oikein ole puolta jota vaihtaa. Luulen, että tämä on se syy, joka on antanut polvelle niin sanotusti hittiä.
Sain täältä jotain paikallista lääkesalvaa, jota nyt laitan siihen polveen. Kipulääkkeitä on turha lähteä liikaa rouskuttelemaan. Purkissa lukee, että yksi per päivä, joten en sen enempää lähde niitä syömään. Ne ei ole mitään terveysruokaa. Huomenna otan seuraavan kerran kipulääkettä.
Jos polvi tuntuu huomenna aamulla yhtään jäykältä, niin huomisesta tulee välipäivä. Perjantaina tehdään sitten testijuoksu, jonka perusteella tehdään jatkopäätöksiä juoksun suhteen. Se on nyt tänä iltapäivänä suunnitelma."
Draamaa aavikolla, Viljasen polvi turvonnut
8.12. klo 12.15 ääniviesti Jukka Viljaselta
"Pientä draamaa, eli vasemman jalan polvi on turvonnut sisäpuolelta ja takaa. Ikinä ei ole sellaista tapahtunut, mutta tiedän kyllä mistä se johtuu.
Askellus on täällä niin erilainen, kun jalka uppoaa hiekkaan. Vasemman puolen jalka ei ole tottunut sellaiseen liikerataan.
Me keskeytämme tämän päivän juoksun nyt tähän 33 kilometriin, leiriydymme ja alamme huoltamaan jalkaa. Tulehduskipulääkettä kehiin. Sillä se on nyt saatava kuntoon.
Vasen polvi ei oikein nyt taivu kunnolla. Jalka on suoraan sanottuna aika jäykkä. Katsotaan mitä sille voimme nyt tässä tehdä, mutta huomisaamuun asti on aikaa. Siitä lähdetään, että aamulla lähdetään taas matkaan. Aavikko heittää vähän hiekkaa rattaisiin, mutta näin se menee."
Piinaava kuumuus koettelee
Aurinko porottaa nyt täydellä voimalla seikkailujuoksijan yllä. Tiimi viestitti, että tämänpäiväisten kokemusten perusteella on syytä siirtää lähtöaikaa huomattavasti aikaisemmaksi, jotta Jukka saisi juosta mahdollisimman paljon viileämmässä.
Tällä hetkellä Jukka etenee dyyniryppään yli. Alla olevasta kuvasta näkee hyvin, kuinka edessä on ylös ja alas kumpuilevaa maastoa. Hiekka on pehmeää, siihen ei juuri jalanjälkeä jää, vaan askeleesta syntyy ihan kuoppa.
Kengät ja kuuma hiekka
Nimimerkki JaniP lähetti meille kysymyksen kenkiin liittyen, johon Jukka vastasi ääniviestillä juomataukonsa ohessa.
Miten pinnan lämpötila vaikuttaa kenkään, tuntuuko se jotenkin kengän käyttäytymisessä?
8.12. klo 10.30 ääniviesti Jukka viljaselta
"Itse asiassa kuumaa pintaa ei huomaa missään. En ole niin kuumassa paikassa juossut, että olisi tuntunut. Mutta kylmä on eri juttu. Näissä kengissä on nykyään hirveä määrä erilaisia muoviyhdisteitä, jotka käyttäytyvät kylmässä niin, että muovi jähmettyy ja kengästä tulee kuin puukenkä. Olen juossut niin kylmässä, että olen pelännyt kengän katkeavan. Mutta täällä toimii ihan hyvin kenkä, ei mitään ongelmaa."
Miksi juoksu alkaa aamuyöstä?
Jukka Viljanen kertoi Petri Sjöblomin haastattelussa ennen reissua kiinnostavia yksityiskohtia suuresta aavikkoseikkailustaan. Toisessa videossamme Jukka kertoo, miksi hän aloittaa juoksunsa päivittäin auringon noustessa. Eikö seikkailujuoksijalle tulisi kunnon yöunet tarpeeseen?
Pientä nousua ja laskua pehmeällä hiekalla
8.12. klo 08.50 valokuvia Pentti Kotiaholta