Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Populistit yrittivät jälleen perustaa yhteistä voimaryhmää EU-parlamenttiin – rintamaa hajottaa eripuraisuus niin Venäjästä kuin koronatuistakin

Varsovaan kokoontui yli kymmenen puolueen edustajia, muun muassa Ranskan Marine Le Pen ja Unkarin Viktor Orbán. Merkittävin kotiin jäänyt oli Italian Matteo Salvini.

Viktor Orban suutelee Marine Le Penin kättä.
Ranskan Kansallisen rintaman johtaja Marine Le Pen oli Varsovassa vastassa Unkarin pääministeriä Viktor Orbánia. Kuva: Wojtek Radwanski / AFP
  • Sari Taussi

Kokoukselta odotettiin selkää askelta siihen suuntaan, että puolueet saisivat perustettua oman ryhmän Euroopan parlamenttiin. Tätä ei saatu Varsovassa aikaan.

"Huippukokoukseksi" nimetyn tapaamisen johtohahmona esiintyi Ranskan Kansallisen liittouman johtaja Marine Le Pen.

Kokous hyväksyi julkilausuman, jossa puolueet ilmoittivat suunnittelevansa yhteistä äänestyskäyttämistä, kun on kyse maiden suvereenisuudesta tai maahanmuutosta. Lisäksi todettiin "että puolueet keskustelivat läheisemmästä yhteistyöstä Euroopan parlamentissa".

Kokousta isännöi Puolan hallitusta johtavan Laki ja Oikeus -puolueen puheenjohtaja Jaroslaw Kaczyński.

Osallistujiin kuului muun muassa pari vuotta sitten Espanjassa parlamenttiin nousseen Vox-puolueen johtaja Santiago Abascal. Suomesta kokoukseen osallistui perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari.

Salvinin poisjäänti kertoo etelän ja pohjoisen eroista

Italian maahanmuuttovastaisen Lega-puolueen johtaja Matteo Salvini sen sijaan ei osallistunut. Salvinin poisjäänti on populistisiin liikkeisiin perehtyneen tutkija Emilia Palosen mukaan iso asia.

– Salvinin poissaolo on merkittävää, koska puolue on yksi suurimpia Euroopan parlamentissa ja Lega on yksi johtavia puolueita populistikentällä Euroopassa, Palonen sanoo.

Valtio-opin dosentti Emilia Palonen.
Helsingin yliopiston tutkija Emilia Palonen on perehtynyt muun muassa poliittiseen muutokseen. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Se, että Salvinin ei osallistunut kokoukseen, heijastaa myös eteläisen ja pohjoisen Euroopan puolueiden eroavaisuuksia. Puolueet ovat eripuraisia suhtautumisessa velkaan ja siihen, miten paljon Euroopan unionin pitäisi rahoittaa jäsenmaita esimerkiksi koronakriisissä.

Juuri Matteo Salvini on vaatinut lisärahoitusta EU:sta Italialle, eikä sitä ole katsottu hyvällä pohjoisessa Euroopassa, Helsingin yliopiston tutkija Emilia Palonen sanoo.

Suhde Venäjään jakaa Euroopan nationalistien rivejä

Yksi asioista, joka myös jakaa puolueita, on suhde Venäjään. Osa Euroopan populistipuolueista on saanut Palosen mukaan melko avoimestikin tukea Venäjältä.

– Venäjä-kysymys on ollut tärkeä Suomelle ja perussuomalaisille, koska heillä ei ole ainakaan avoimesti ollut samanlaista kytkyä Venäjään kuin joillakin muilla. Suomesta katsoen Venäjän rahoitus puolueille voisi olla ongelma, hän sanoo

Eurooppalaisilla populisteilla on paljon yhteistäkin. Heillä on yhteinen kristillinen arvopohja ja samankaltainen suhtautuminen esimerkiksi maahanmuuttoon, mutta erot ovat silti pitkään haitanneet yhteistyön tiivistämistä.

Emilia Palonen arvioi, että yhteistyön tiivistäminen ei ehkä ole jatkossakaan helppoa.

– Voi olla, että samankaltaisuudet näiden eri puolueiden välillä eivät riitä siihen, että ajetaan yhteisiä asioita Euroopan unionissa. Siitähän tässä loppujen lopuksi on kyse. Nationalismi ei ehkä riitä siihen perustaksi, Palonen arvioi.

Lue lisää: Ihmisoikeusaktivistin viesti Suomelle: Olkaa tarkkana siiä, mihin EU:n tukimiljardit Puolassa ja Unkarissa päätyvät

Onko EU avuton jäsenmaansa Puolan edessä? Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa: Kyllä tämä on paha paikka