Lukion keskiarvo 9,7 ja opiskelupaikka Harvardin huippuyliopistossa. 18-vuotias Aku Koskenvuo lienee yksi Suomen älykkäimmistä jääkiekkoilijoista.
Koskenvuolla on akateemisten meriittien lisäksi takataskussaan NHL-varaus, vaikka torjuntaprosentti kalpeneekin lukiotodistuksen rinnalla. Vancouver Canucks nappasi espoolaisen viidennellä varauskierroksella kesän 2021 draftissa. Pikkuleijonissakin torjuva Koskenvuo kiekkoilee vielä tällä kaudella HIFK:n A-junioreissa.
– Jos esittäydyn lätkäpelaajana, ihmiset saattavat yllättyä, että olenkin koulussa ihan menevä. Mutta jos tapaan ihmisiä akateemisella puolella, se meneekin toisinpäin. Aina se toinen yllättää, Koskenvuo kertoo naureskellen.
Ensi syksynä maalivahtilupaus aloittaa opinnot Harvardissa ja ensimmäisen kautensa yliopistosarja NCAA:ssa. Harvard kuuluu niin sanottuihin Ivy League -yliopistoihin, joiden ovet eivät urheilustipendeillä aukene. Urheilumenestyksestä on toki hyötyä, mutta tähän kouluun päästäkseen pitää oikeasti olla fiksu ja menestynyt koulussa.
– Alun perin heidän valmentajansa otti yhteyttä agentteihini, ja siitä lähti homma pyörimään. Kun he saivat tietää, että koulukin toimii, niin rupesimme hieromaan kuvioita tarkemmin, Koskenvuo kertoo.
Kuvioiden hieromiseen kuului haastatteluja, esseiden kirjoittamista, lisää haastatteluja, sekä virallinen hakemus. Prosessi kesti noin puoli vuotta.
– Olen pienestä saakka unelmoinut siitä, että pääsisin amerikkalaiseen huippuyliopistoon opiskelemaan. Harvardin jääkiekko-ohjelma on myös hyvä. Tämä oli ainutlaatuinen mahdollisuus, johon oli pakko tarttua.
Koskenvuon kanssa jutellessa käy nopeasti ilmi, että kyseessä ei ole keskiverto 18-vuotias. Harvardiin kirjoittamissaan esseissä hän kirjoitti muun muassa etiikasta. Oikeasta ja väärästä, ja harmaasta rajasta niiden välillä.
– Kirjoitin siitä, kuinka paljon riippuu kontekstista, ja miten eettiset arvot välillä hälvenevät. Ja jos on valittava kahden pahan väliltä, niin minkä valitsee? Kuinka käsitys oikeasta on hyvin muovautuvainen ajan hengestä. Se ei ole niin yksiselitteinen käsite kuin mitä helposti tulee ajatelleeksi.
Hakuprosessissa kysyttiin myös siitä, mitä hakija voi tehdä oman yhteisönsä eteen, ja minkälaisen jäljen haluaa jättää itsestään. Koskenvuon tavoitteet ovat korkealla urheilun saralla, mutta hänestä huokuu myös intohimo vaikuttaa muutoin kuin pelkästään kumilätkiä koppaamalla.
– Minua kiinnostaisi päästä erilaisiin järjestöihin työskentelemään, tekemään muutosta maailmaan ja tekemään tästä paremman paikan asua ihan kaikille.
Urheilijana vaikuttaminen kiinnostaa
Nykyään puhutaan paljon urheilijoiden moraalisesta vastuusta. Aihe on pinnalla etenkin silloin, kun kilpailuja järjestetään ihmisoikeuksia polkevissa maissa. Esimerkiksi jalkapallopiireissä on ollut paljon puhetta Qatarissa vuoden kuluttua järjestettävistä MM-kisoista, joita muun muassa Tim Sparv on äänekkäästi kritisoinut.
Jääkiekossa vastaavanlaisia ulostuloja ei suomalaispelaajilta ole juuri kuultu.
Koskenvuossa on selvästi mielipidevaikuttajan piirteitä. Hän tiedostaa, että urheilijoilla on näkyvyytensä ansiosta paljon valtaa. Kannanottoja on luultavasti tulossa, jos hän tulevaisuudessa on sellaisessa asemassa, että ne yleisöä kiinnostavat.
– Kyllä minä avaisin suuni, jos on joku iso asia, johon haluaa vaikuttaa. Mutta haluaisin myös pystyä tekemään konkreettisia muutoksia tilanteen kohentumisen eteen, ettei se jäisi vain puheeksi. Olisi tosi hienoa päästä sillä tavalla vaikuttamaan maailmaan.
Koskenvuo ei kuitenkaan halua vierittää liikaa vastuuta urheilijoiden harteille. Avautua kannattaa vain silloin, kun itse haluaa ja tietää, mistä puhuu.
– Ei ketään voi pakottaa puhumaan. Jos joku tykkää vaan pelata jääkiekkoa, miksei sitten saisi pelata vain jääkiekkoa? On turha lähteä yhteiskunnalliseen politiikkaan mukaan, jos se ei kiinnosta. Pahin tilanne olisi, että siellä pulputtaa jotain medialle, mitä joku muu on sepittänyt korvaan. Se olisi feikkiä.
– Mutta jos aidosti kiinnostaa, haluaa vaikuttaa ja uskoo, että tekee maailmasta paremman paikan, niin sittenhän se on tosi hienoa, että puhuu.
Valmentaja saa olla varpaillaan
Vielä toistaiseksi Koskenvuo keskittyy lukiosta valmistumiseen ja HIFK:n A-junioreissa mestaruuden tavoitteluun. Nuorukainen arvioi molempien vievän noin 20–30 tuntia viikossa. Tiukan ohjelman yhteensovittaminen vaatii paljon aikatauluttamista.
Tämän haastattelun lisäksi Koskenvuon päivään kuului fysiikan ja matemaatikan kertauskurssit aamupäivällä. Iltapäivällä hän suunnisti äidinkielen tunnin jälkeen kaupan kautta Espoosta Helsingin jäähallille. Siellä ohjelmassa oli kahdet harjoitukset, ensin HIFK:n liigamiehistön kanssa, sitten A-juniorijoukkueen kanssa.
Seuraavana aamuna olisi taas uudet harjoitukset ennen koulua.
– Kun oikeasti haluaa pärjätä kummassakin, kummasti alkaa järjestymään prioriteetit sen mukaan. Koulussa pitää tunneilla olla aika skarppina, että jää mahdollisimman vähän hommia kotiin ja pystyy treenien jälkeen lepäämään.
Kun HIFK:n A-juniorijoukkue Kollien päävalmentaja Joni Töykkälä kuvailee maalivahtiaan kunnianhimoiseksi, se ei ensivaikutelman perusteella tule suurena yllätyksenä.
– Hänestä näkee, että hän on vahva kilpailija. Aku on erittäin kunnianhimoinen ja tavoitteellinen urheilija. Hän on nopea liikkumaan ja isokokoinen. Pidän myös hänen keskittymiskyvystään ja paneutumisestaan, Töykkölä kertoo.
Koskenvuon älynlahjat ja korkealle asetetut akateemiset tavoitteet ovat myös päävalmentajan tiedossa.
– Kyllä sen huomaa, että hän on poikkeuksellisen fiksu. Varsinkin kun puhutaan maalivahdista, se on vielä isompi poikkeus, Töykkölä veistelee.
– Valmentajanakin saa olla varpaillaan ja tarkkana, mitä suustaan päästää. Pelipalavereissa hän korjaa joskus käyttämiäni sanoja ja kertoo, että ne eivät tarkoita sitä, mitä yritin sanoa.
Koskenvuo on Töykkälän mukaan kuitenkin pukukopissa yksi muiden joukossa, eikä hänen älykkyytensä vaikuta ryhmän dynamiikkaan. Neuvoja häneltä kuitenkin kysytään.
– Jos jollakin on joku pulma, Akulta kysytään aika usein apua. Hänellä on aika moneen asiaan vastaus.
Kumpi ura vie voiton?
Kysymys, johon Koskenvuolta ei ainakaan vielä löydy vastausta on mitä teet isona? Paljon riippuu siitä, mikä tulevaisuudeessa tuntuu mielekkäältä.
– Vaikea se on sanoa, miten lätkän kanssa menee. Siinä tarvitaan myös ripaus onnea. Jos joku akateeminen homma kiinnostaa tosi paljon ja sitä kautta pääsee johonkin todella makeaan hommaan, niin miksi ei. Mutta jos lätkäkin sujuu ja olisi paikka pelata Jenkeissä, niin sekin houkuttelee.
Koskenvuon puheesta huokuu sekä nöyryys että itsevarmuus.
– Olisi todella hienoa päästä edustamaan Suomea MM-kisoihin tai pelaamaan NHL:ssä. Sanon, että rahkeita sinne asti on. Mutta sen eteen on vielä on paljon töitä tehtävänä.
Maukkaita vaihotehtoja ainakin riittää. Lopullisten päätösten aika ei ole vielä, vaan Koskenvuo pyrkii elämään hetkessä ja nauttimaan edessään olevista mahdollisuuksista.
– Katsotaan, mihin ovet lähtevät avautumaan. Ajattelen, että se matka itsessään on arvokas. Mihin se vie, sen näkee sitten.
Lue myös:
Tässä ovat NHL:ään varatut 16 suomalaispelaajaa – ei yhtään suomalaista ensimmäisellä kierroksella