PIETARI Diana Šilova ei ole lainkaan innoissaan ajatuksesta, että Venäjä olisi valmistautumassa laajamittaiseen sotaan Ukrainassa.
Venäjän joukkojen siirrot ja uhkavaatimukset ovat herättäneet tällaista huolta viime aikoina.
– Sota on kallista ja järjetöntä ajan tuhlausta. Ajan myötä on yhä enemmän nuoria, jotka kannattavat rauhaa, Šilova sanoo Ylelle.
Hän on käymässä Pietari-Paavalin linnoituksella ystävänsä Aleksandra Studennikovan kanssa.
– Olemme [Ukrainan] veljeskansoja, emme halua sotaa, Studennikova säestää.
Sodan pelko johtuu Venäjän sotaisista puheista
Monet venäläiset kirjaimellisesti pelkäävät sotaa.
Viime keväänä tehdyssä Levada-keskuksen tutkimuksessa kävi ilmi, että kolmas maailmansota oli venäläisten toiseksi suurin pelon aihe heti läheisen sairastumisen jälkeen.
Mielipidetutkimusten perusteella sotainto ei kuitenkaan ole suurta etenkään nuorten venäläisten keskuudessa.
Moskovan Carnegie-keskuksen asiantuntijan Aleksei Kolesnikovin mukaan sodan pelko johtuu Venäjän hallinnon sotaisasta kielenkäytöstä.
Vielä seitsemän vuotta sitten hallinto sai lietsottua kansalta laajan tuen, kun se valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta. Presidentti Vladimir Putinin suosio nousi tuolloin ennennäkemättömän korkealle.
Nyt sama temppu ei enää toimi, Kolesnikov sanoo Ylen videohaastattelussa.
– Mobilisoivan retoriikan tarkoitus oli nostaa presidentin ja hallinnon suosiota, mutta se on vain saanut ihmiset pelkäämään.
"Ihmiset eivät ole valmiita tällaisiin uhrauksiin"
Krimin valtaus oli nopea ja lähes veretön, kun taas laajamittainen sota Ukrainassa vaatisi todennäköisesti paljon kuolonuhreja ja voisi laajentua isoksi konfliktiksi länsimaiden kanssa.
Krimin valtauksen aikoihin alkanut ja yhä jatkuva sota Itä-Ukrainassa ei koskaan saanut yhtä suurta suosiota.
– Tavallisessa urbaanissa ja nykyaikaisessa yhteiskunnassa elävät ihmiset eivät ole valmiita tällaisiin uhrauksiin, Kolesnikov toteaa.
Sodalle löytyy myös ymmärtäjiä
Pietarin tykistömuseossa vieraileva Andrei Klimov ei ole täysin varma, ketä syyttää Ukrainan tilanteesta.
Hänellä on silti selvät näkemykset siitä, mitä Ukrainassa on meneillään.
– Ukrainaa eivät hallitse nyt ukrainalaiset vaan länsimaalaiset, jotka haluavat ennen kaikkea hävittää maamme, Klimov sanoo.
Hänen mukaansa sotilaallisen voiman käyttö olisi oikeutettua, jos Ukrainan venäläiset pyytävät Venäjältä apua.
– Meidän pitää suojella kansalaisiamme, jotka pyytävät sitä, hän sanoo.
Putin ei välttämättä kuuntele kansaa
Toinen kysymys on, kuinka paljon kansalaismielipide painaa presidentti Putinin päätöksenteossa.
– Tässä ei pidä miettiä vain järkeä vaan myös tunteita – etenkin yhden ihmisen tunteita, Kolesnikov sanoo.
Hänen mukaansa Putin on tunnetusti katkera ja länsimaihin turhautunut.
Länsimaat eivät hyväksy Putinin tuoretta vaatimuslistaa, jonka mukaan Naton pitäisi lopettaa laajentuminen itään ja tunnustaa Venäjän etupiiri entisen Neuvostoliiton alueella.
Arviot vaihtelevat, onko tämä Venäjän raju tapa aloittaa neuvottelut lännen kanssa vai tekosyy sotatoimien aloittamiselle Ukrainassa.
Vain pieni osa syyttää Itä-Ukrainan tilanteesta Venäjää
Suuri osa venäläisistä saadaan tarvittaessa hyväksymään perustelut uudelle sodalle, vaikka heitä ei saataisikaan innostumaan siitä, Carnegie-keskuksen asiantuntija Aleksei Kolesnikov uskoo.
Jo nyt moni näkee Ukrainan tilanteen Venäjän hallinnon Kremlin tavoin.
Kreml on levittänyt kertomusta, jonka mukaan Ukrainan johto on Yhdysvaltojen talutusnuorassa ja sortaa Ukrainan venäjänkielisiä.
Kertomus sivuuttaa sen, että Ukrainan johtajat on valittu demokraattisissa vaaleissa ja nimenomaan Venäjä on siirtänyt noin sata tuhatta sotilastaan Ukrainan rajalle.
Tutkimuskeskus Levadan mukaan puolet venäläisistä syyttää Itä-Ukrainan huonontuvasta tilanteesta Yhdysvaltoja ja Natoa. Ukrainaa siitä syyttää 16 prosenttia ja Venäjää vain neljä prosenttia.
Lue myös:
EU-johtajat varoittavat Venäjää: "Hyökkäyksellä Ukrainaan olisi valtavat seuraukset ja kova hinta"