Jyväskyläläinen opiskelija Weera Walden, 29, on tyytyväinen. Hän on vegaani eli ei syö eläintuotteita, ja nyt opiskelijaravintoloiden kasvisruokavaihtoehtojen pitäisi parantua.
– Mielestäni se on superhyvä juttu eettisyyden ja ekologisuuden kannalta, hän sanoo.
Kasvisvaihtoehdot lisääntyvät ja punainen liha vähenee opiskelijaravintoloissa, ohjeistaa uusi korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus. Se tuli voimaan vuodenvaihteessa.
Kasvisruuan tulisi nyt löytyä ensimmäisen pääruokavaihtoehdon paikalta heti salaattien jälkeen.
Lisäksi opiskelijaravintoloissa pitää olla tarjolla kasvijuomia eläinperäisten maitojen ja piimän rinnalla. Maidot ja piimät voi myös korvata kokonaan kasvijuomilla.
– Mukana on tuuppauksen ideaa. Tavoite on, että kasvisvaihtoehto ei olisi enää erityisruokavalio, jota saisi vain pyydettäessä, vaan se olisi tarjolla kaikille, sanoo Kelan suunnittelija Sari Miettunen.
Ravintoloiden tulee noudattaa suositusta, jotta niissä voi ruokailla tavallista edullisempaan opiskelijahintaan Kelan tuella. Suosituksen ovat laatineet Kela ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
Opiskelijaravintolat ovat Miettusen mukaan tarjoilleet kasvisvaihtoehtoja pitkään ja olleet asiassa edelläkävijöitä.
Hän uskoo, että kasvisruuan menekki lisääntyy pikkuhiljaa, kun se nousee aiempaa paremmin esille linjastoilla.
– Toki ruuan maku vaikuttaa merkittävästi sen houkuttelevuuteen. Ravintoloilla on iso rooli siinä, kuinka houkuttelevaksi kasvisruoka saadaan, hän lisää.
Eettisyys ja ekologisuus saavat valitsemaan kasvisruuan
Weera Waldenin kaverit valitsevat lautasilleen yleensä vegaanisen vaihtoehdon. Itse hän on ollut kasvissyöjä lapsesta asti ja vegaani monta vuotta.
Opiskelijat ovat hänen mukaansa siirtyneet jo omatoimisesti entistä kasvispainotteisempiin aterioihin.
– Suurimmalle osalle eettisyys ja ekologisuus ovat varmaan isoimmat syyt. Myös terveellisyys on varmaan monelle tärkeä pointti, Walden sanoo.
Uusi suositus on hänen mielestään silti tärkeä.
– Suositus olisi voinut tulla aikaisemminkin, mutta varmaan parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Maidot ja piimät pois kasvisravintolan valikoimasta
Vegaaninen ruoka vetää Waldenin monta kertaa viikossa jyväskyläläiseen Katriinan kasvisravintolaan, jossa lounaan saa opiskelijahintaan.
Eläinperäiset maidot ja piimät poistuvat nyt kokonaan kasvisravintolan tarjonnasta. Korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus on aiemmin vaatinut niiden tarjoilua muutoin vegaanisessa eli eläintuotteettomassa ravintolassa. Vaatimusta on perusteltu terveyshyödyillä.
Nyt maitotuotteiden tilalta löytyy kaurajuomaa sekä ruuan kaveriksi että kahvin sekaan.
– Tämä on helpotus. Minulla ei ole mitään maitoa ja piimää vastaan, mutta ne eivät mielestäni kuulu vegaaniravintolaan. Lisäksi ne ovat hämmentäneet asiakkaitamme, sanoo yrittäjä Maija Silvennoinen.
Monet asiakkaat ovat kyselleet häneltä pitkään, minkä vuoksi vegaaniravintola tarjoilee maitotuotteita.
Maitojen poistuminen ravintolan tarjonnasta on Silvennoisen mukaan herättänyt keskustelua opiskelijapiireissä.
– Osa on ehdottomasti kasvijuoman kannalla, koska maito ei ole ilmastoystävällinen tai ekologinen tuote. Toiset puolustavat maitoa henkeen ja vereen, yrittäjä kuvaa.
Maitokysymyksestä on keskusteltu myös Weera Waldenin kaveriporukassa, mutta vain vähän.
– Kaikki ovat olleet aika lailla sitä mieltä, että tämä on hyvä uudistus, opiskelija sanoo.
Vegaaniruokaa ei ole löytynyt linjastoilta
Vegaanivaihtoehdoista ei yleensä kerrota opiskelijaravintoloiden nettisivuilla, eikä niitä aina löydy linjastoilta. Näin kuvaa jyväskyläläinen Markus Kauppi, 26.
Vegaanista ruokavaliota noudattava opiskelija joutuu usein kysymään ruokaa erikseen henkilökunnalta. Hän odottaa, että uudet suositukset helpottavat tilannetta.
– Uusi suositus kuulostaa hyvältä, mutta en tiedä, miten se käytännössä toteutuu, hän miettii.
Kauppi on tähänkin asti saanut aina vegaaniruokaa opiskelijaravintoloista, mutta se ei ole monestikaan ollut kovin hyvää tai täyttävää.
– Varmaan jotkut saattavat ottaa kasvisvaihtoehdon, vaikka sitä ei olisi erikseen suunnitellut, jos se on linjastossa esillä, hän sanoo.
Opiskelijat ovat toivoneet lisää kasvisruokaa
Uudet opiskelijaravintoloiden suositukset pyrkivät kasvisruuan avulla kestävään kehitykseen. Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteisiin, joiden avulla pyritään muun muassa suitsimaan luonnon monimuotoisuuden heikentymistä ja ilmastonmuutosta.
Myös opiskelijat ovat toivoneet lisää kasvisruokaa ja kasvijuomia opiskelijaravintoloihin.
– Olemme huomioineet opiskelijoiden toiveet ja tarpeet. He ovat siirtyneet ainakin osaksi kasvisruokailun puolelle. Nykyään monet kuluttajat syövät välillä sekaruokaa ja tarjonnan mukaan kasvisruokaa, Sari Miettunen sanoo.
Suositus kannustaa opiskelijaravintoloita myös myymään ylijäämäruokaa kotipakettiin, jotta ruokahävikki pienenisi. Euroopan komission kiertotalouspaketti tavoittelee elintarvikejätteen määrän puolittamista vuoteen 2030 mennessä.
– Kestävän kehityksen periaatteet ja ilmastokysymykset ovat olleet vahvasti esillä viime aikoina. Ne on haluttu huomioida suosituksessa, Miettunen summaa.
Kaurajuomasta tuli hitti muutama vuosi sitten
Maija Silvennoinen on suunnitellut ravintolansa ruuat niin, että ateriakokonaisuudesta saa kaikki tärkeät ravintoaineet ilman lehmänmaitoa.
– Aikuisen ruokajuoma on vesi. Aikuinen ei tarvitse maitoa lounaan kanssa, hän toteaa.
Silvennoinen ei pidä kaurajuomaa hyvänä vaihtoehtona maidolle, vaikka sitä onkin tarjolla hänen ravintolassaan.
– Maidon ja kasvijuoman ravintoarvoissa on huimat erot. Maidossa on proteiinia, kasvipohjaisessa taas paremmat rasvat, mutta paljon lisäaineita ja sokeria.
Kaurajuomasta tuli hitti niin Katriinan kasvisravintolassa kuin laajemminkin Suomessa muutama vuosi sitten.
Sitä ennen vegaaniravintolassakin kului huimat määrät eläinperäistä maitoa ja piimää. Siitä Silvennoinen päätteli, että valtaosa ruokailijoista on sekasyöjiä tai kasvissyöjiä, eikä täysin vegaaneja.
– Minun mielestäni on jokaisen oma valinta, juoko maitoa vai kasvijuomaa, Silvennoinen sanoo.
Voi keskustella aiheesta 11.1. klo 23.00 saakka.
Lue lisää:
Mitä tapahtuisi, jos me kaikki alkaisimme vegaaneiksi? Nämä 8 asiaa muuttuisivat Suomessa