Sote-alan ammattilaisista on pulaa lähes kaikkialla. Esimerkiksi Espoossa Ison Omenan neuvolassa on jouduttu supistamaan toimintaa henkilöstöpulan takia eli osalle leikki-ikäisistä tehdään iänmukaisia terveystarkastuksia vain tarveharkinnan perusteella.
– Pyrimme järjestämään ajat odottaville äideille ja alle vuoden ikäisille ja kaikille erityistä tukea tarvitseville perheille, osastonhoitaja Jenni Ahvenainen Ison Omenan neuvolasta kertoo.
Neuvolassa on parhaillaan kaksi terveydenhoitajan paikkaa auki. Lähtöpalkka neljän vuoden koulutuksen jälkeen on alle 2 800 euroa.
Hoitajien ammattijärjestöt Tehy ja Super ovat jo kauan vaatineet parempaa palkkaa, ja samaa mieltä on Ison Omenan neuvolan esihenkilö.
– Hoitajien työ on vaativaa, vastuullista ja tosi laaja-alaista, ja silloin palkan tulisi vastata työnkuvan sisältöä, Jenni Ahvenainen toteaa.
Osastonhoitaja Ahvenainen haluaa kehittää alan työkulttuuria sellaiseksi, että vakituiset viihtyisivät ja sijaisetkin palaisivat.
– Kunnioitamme toistemme ammattitaitoa. Aina saa kysyä, jos on kysyttävää. Sitä ei tarvitse jännittää, ja kun uusia työntekijöitä tulee, me todella panostamme perehdyttämiseen ja järjestämme mentorointiaikoja.
Kunta-alalla hoitajien palkka keskimäärin 3 093 euroa kuussa
Yle Uutiset pyysi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:stä laskelmia siitä, mitä hoitohenkilöstön palkan nostaminen 100:lla, 200:lla tai 300 eurolla maksaisi veronmaksajille.
Kunta-alan sote-työehtosopimuksen piirissä on yhteensä 177 499 työntekijää. Tähän kuuluvat muun muassa sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, perus- ja lähihoitajat, fysioterapeutit sekä sosiaalityöntekijät jokaisesta Suomen kunnasta ja kuntayhtymästä, esimerkiksi HUSista.
Tähän työehtosopimukseen kuuluvien kokonaisansio oli lokakuussa 2020 keskimäärin 3 093 euroa. Tilastokeskuksen mukaan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli 3 217 euroa kuukaudessa toissa vuonna.
Jos näille sote-tessiin kuuluville maksettaisiin 300 euroa lisää kuukaudessa, se tarkoittaisi KT:n mukaan keskimäärin peräti 11,7 prosentin korotusta kuukausipalkkaan ja maksaisi lähes miljardin vuodessa. Kunnallisveroa pitäisi nostaa jokaikisessä Suomen kunnassa yhden prosenttiyksikön verran.
– Yksi prosenttiyksikkö on aika paljon, kun kunnanvaltuustot pitkällisen pohdinnan jälkeen tekevät ehkä noin neljännesprosenttiyksikön nostoja, tutkimuspäällikkö Mika Juutinen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:stä sanoo.
100 euron lisäys tarkoittaisi keskimäärin 3,9 prosentin palkankorotusta
Jos hoitohenkilöstölle maksettaisiin 100 euroa lisää kuussa, se merkitsisi keskimäärin 3,9 prosentin palkankorotusta ja maksaisi veronmaksajille vajaat 332 miljoonaa euroa vuodessa.
200 euron palkankorotus kuussa vastaisi 7,8 prosentin korotusta ja maksaisi vuodessa veronmaksajille 663 miljoonaa euroa.
Työnantajapuolen mielestä kunnat eivät pysty maksamaan työntekijöilleen yhtään lisää.
Yleensä kunta-alan on ollut vaikea saada suurempia palkankorotuksia kuin niin sanottujen päänavaaja-alojen. Teknologiateollisuuden työnantajat sopivat viime viikolla Teollisuusliiton kanssa 2 prosentin palkankorotuksista ja Ylempien Toimihenkilöiden kanssa aiemmin 1,8 prosentin palkankorotuksista.
Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut alkoivat tänään tiistaina ensimmäisellä Teams-kokouksella. Nykyiset tessit päättyvät helmikuun lopussa.
Hoitajaliitto Super vaatii poliitikoilta päätöksiä
Hoitajaliitot Tehy ja Super esittivät jo viime neuvottelukierroksella – ennen koronapandemiaa – pidempiaikaista palkkaohjelmaa, jolla hoitajien palkkoja saataisiin nostettua. Tämä ei toteutunut, mutta liitot vaativat yhä palkankorotuksia.
– Hoitajien lisäpalkkaan pitää löytyä rahoitus tai sitten poliitikkojen on ryhdyttävä sanomaan, mitä tehdään ja mitä jätetään tekemättä ja minkä ihminen joutuisi itse maksamaan totaalisesti, sanoo Superin puheenjohtaja Silja Paavola.
Hän sanoo Suomen käyttävän kaikista Pohjoismaista vähiten rahaa hyvinvointiin ja toteaa sen johtuvan pienistä palkoista ja henkilökunnan vähyydestä. OECD:n raportin mukaan Suomen terveydenhuollon osuus bruttokansantuotteesta on tosiaan Pohjoismaiden alhaisin.
Työssäkäyvä maksaisi 117 euroa enemmän vuodessa, jos hoitajat saivat lisää 100 euroa kuussa
Miljardin euron korotuspaine vuodessa kaikkien kuntaveroon on suuri summa. Hoitohenkilökunnan palkankorotukset voidaan pilkkoa myös erikseen jokaisen kuntalaisen maksettavaksi, jolloin ne on helpompi hahmottaa.
Jos jokaiselle kunta-alan sote-sopimuksen piirissä olevalle maksettaisiin 100 euroa lisää kuussa, jokainen palkansaaja maksaisi KT:n laskelmien mukaan 117 euroa lisää veroja vuodessa.
200 euron korotus kustantaisi 234 euroa ja 300 euron korotus 351 euroa lisää veroja vuodessa. Kahden työssäkäyvän aikuisen perhe maksaisi kaiken tuplana.
Summa on laskettu Verohallinnon toissa vuoden tilastoista, joissa palkkatuloa saavia oli 2,8 miljoonaa.
Jos hoitajien lisäpalkka jyvitettäisiin kaikille kunnallisveroa maksaville eli 3,9 miljoonalle suomalaiselle, verotaakka pienenisi.
100 euron kuukausipalkan korotus veisi kaikilta 84 euroa vuodessa, 200 euron palkankorotus 169 euroa ja 300 euron palkankorotus 253 euroa vuodessa.
Omia veroeurojaan ei voi korvamerkitä esimerkiksi hoitajille.
Tule keskustelemaan Ylen vaaliteltoille tänään tiistaina 11. tammikuuta kello 21 siitä, miten hoitajapulaa voidaan ratkoa eri hyvinvointialueilla. Mukana chat-keskusteluissa on kunkin alueen asiantuntijoita sekä aluevaaliehdokkaita. Keskustelua vetävät Ylen toimittajat. Oman hyvinvointialueesi vaaliteltalle pääset täältä.
Tässä artikkelissa keskustelu on auki keskiviikkoon 12. tammikuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: