Geneettisesti manipuloidut eläimet pystyvät tuottamaan elimiä, joita ihmisen keho ei hylji voimakkaasti. HUSin sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri ja Helsingin yliopiston professori Karl Lemströmin mukaan tarvitaan kuitenkin hylkimisenestolääkkeitä.
Sian geneettisesti muokatun sydämen siirrossa ihmisen luonnollinen vasta-ainereaktio on heikentynyt. Normaalistikin sydämensiirroissa tarvitaan elinikäinen hylkimisen estolääkitys.
Elinsiirrossa käytetystä siasta oli muokattu yhteensä kymmentä geeniä. Sian perimästä oli vaimennettu neljä geeniä ja siihen oli lisätty kuusi geeniä ihmisestä.
Vielä parikymmentä vuotta sitten elinsiirtoja eläimiltä ihmisille tutkittiin voimakkaasti, mutta siirrot eivät onnistuneet hylkimisen takia. Vasta viime vuosina kudoksia opittiin Lemströmin mukaan käsittelemään uusilla tavoilla ja molekyylibiologiset tekniikat kehittyivät niin paljon, että päästiin tähän tulokseen.
– Vaikka tämä on erittäin merkittävä kehitysaskel, niin ainakin tämän potilaan kohdalla operaatio on vain silta oikeaan sydänsiirtoon, professori sanoo.
Potilas on edelleen kiinni sydän-keuhkokoneessa.
Ongelmana myös logistiikka
Sydänsiirroissa on varsin lyhyt aika kuljettaa elin potilaaseen. Karl Lemströmin mukaan ihmiseltä otettava sydänsiirre kestää kuitenkin hyvänä vain neljä tuntia ellei sitä saada elinperfuusiokoneeseen, joka pitää elimen toimintakuntoisena kuudesta kahdeksaan tuntia.
– Logistiikka on ongelma. Miten tällainen siirrännäinen saataisiin esimerkiksi toiselta puolelta maapalloa? Silloin kun tällainen toiminta olisi todellisuutta, niin elintuotantopisteitä pitäisi olla Pohjoismaissa ja Euroopassa.
Professori Karl Lemströmin mukaan silloin pitäisi miettiä, miten kaikki tapahtuu. Hänen mukaansa nyt tehty elinsiirto on iso edistysaskel lääketieteessä, mutta monta asiaa on vielä ratkaisematta.
Eläimeltä saatavan sydämen pitäisi toimia pitkään
Nyt tehty operaatio on kokeellinen, koska potilas ei ollut tarpeeksi hyväkuntoinen tavalliseen sydämen siirtoon. Lemströmin mukaan siirteen pitäisi toimia ongelmitta puoli vuotta, jotta voitaisiin edetä laajempiin lääketieteellisiin kokeisiin.
Voi mennä vielä kymmeniä vuosia ennen kuin eläimiltä siirretyt elimet ovat arkipäivää ihmisen varaosina.
Ihmiseltä ihmiselle tehdyt sydänsiirrot onnistuvat nykyisillä hyljinnänestolääkkeillä hyvin. Normaalisti potilaat elävät keskimäärin 15 vuotta, jotkut jopa 30 vuotta.
– Näissä sialta kädellisille tehdyissä sydänsiirtokokeissa geneettisesti manipuloidun sydänsiirteen toiminta on ollut yli 90 päivää, jonka jälkeen koe-eläimet on lopetettu, professori Karl Lemström sanoo.
Aika näyttää nyt, kuinka kauan geneettisesti manipuloitu sydänsiirre jaksaa pumpata ihmisessä. Onko se puoli vuotta vai jopa pidempi aika.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 12.1. kello 23:een saakka.
Lue myös
Yhdysvalloissa mies sai sian sydämen kokeellisessa elinsiirrossa
Tulevaisuuden lääketiedettä: tekosydämiä ja elimiä sioilta ihmisille? (Suomen lääketieteen säätiö)