Margot Heikkilä oli ollut eläkkeellä seitsemän vuotta, kun hänen vanhalta työnantajaltaan, Vaasan kaupungilta, oltiin yhteydessä.
Koronarokotuksia oltiin aloittelemassa ja työhön tarvittiin osaajia.
Heikkilä lupautui välittömästi. Vastaus tuli selkäytimestä, hän kertoo Svenska Ylen haastattelussa.
– Olen ollut terveydenhoitaja ja osastonhoitaja, työskennellyt alalla kauan ja nähnyt monenlaista. Jos minut halutaan töihin, minä tulen, Heikkilä sanoo.
Nyt Heikkilä työskentelee pääosin kahtena päivänä viikossa. Alussa hän rokotti noin 40 henkilöä päivittäin, nyt tahti on tuplaantunut.
– Meillä on 70-80 asiakasta päivässä. Tuntuu hyvältä auttaa mahdollisimman monia saamaan rokotukset mahdollisimman nopeasti, että saamme suojattua heitä.
Karin Ågren-Hakala tunnistaa saman kutsumuksen ja velvollisuudentunnon, josta Heikkilä puhuu.
Ågren-Hakala oli ehtinyt olla eläkkeellä vain puolisen vuotta, kun häneltä helmikuussa 2021 kysyttiin, tulisiko hän töihin koronarokottamaan. Pitkällä työurallaan hän oli toiminut muun muassa kouluterveydenhoitajana.
– Rokottamiset ovat olleet tärkeä osa työtäni, joten tuntuu luonnolliselta auttaa juuri tässä.
Lue toimittaja Moa Mattfolkin artikkeli: Karin och Margot är pensionärer som pandemin kallat tillbaka på jobb: "Känns bra att hjälpa till så att så många som möjligt får vaccin så fort som möjligt
Asiakkaat tyytyväisiä saadessaan rokotuksen
Koroapandemian torjunnassa on parhaimmillaan käynnissä ehkä koko rokotuskampanjan intensiivisin vaihe, kun aikuisten kolmatta annosta rokotetaan ja 5–11-vuotiaiden lasten rokottamiset on aloitettu.
Karin Ågren-Hakala ja Margot Heikkilä pitävät työtään mielekkäänä ja antoisana, eikä vähiten siksi, että monet asiakkaat tuntuvat olevat kiitollisia siitä, että saavat rokotuksen.
– Mellä on hyvin kiitollisia asiakkaita, myös vakituinen henkilökunta on tyytyväinen, että autamme. Se tuntuu tietysti hyvältä, Ågren-Hakala sanoo.
Naiset muistuttavat, että vaikka kullekin asiakkaalle on varattu vain viisi minuuttia aikaa, siinä ehtii olla ystävällinen. Molemmat pyrkivät myös juttelemaan hiukan asiakkaiden kanssa.
– Olen aina tehnyt työtä niin. Ja kun koen, että asiakas on iloinen saadessaan rokotuksen, teen parhaani että kaikki menisi hyvin ja hän olisi vastaanotoltani poistuessaan tyytyväinen, Heikkilä sanoo.
"Voin kuunnella heitä"
Heikkilän mukaan terveydenhuollon tilanne kuormittaa erityisesti vakituista henkilökuntaa.
– Me, jotka olemme töissä vain pari päivää viikossa voimme levätä välillä. Vakituisilla ei ole aikaa palautua. Lisäksi he tekevät usein ekstravuoroja lauantaisin tai sunnuntaisin. He ajavat itsensä piippuun vähitellen, ellei tilanteeseen saada muutosta.
Aluksi Heikkilä kertoo vain rokottaneensa, kun joku toinen hoiti tapahtuman kirjaamisen. Nyt hän huolehtii kaikesta itse.
– Teemme myös välillä ekstrapäiviä, jotta helpottaisimme henkilökunnan stressiä. Meidän työpanoksemme tarkoittaa myös, että vakihenkilökunta voi pitää tavallisia vastaanottoja, jotka olivat kauan jäissä.
Heikkilä työskentelee vanhalla työpaikallaan Gerbyn terveyskeskuksessa. Moni työkaveri on tuttu ennestään. Kahvilla ja ruokatauoilla voidaan vaihtaa kuulumiset.
– Ei minun tarvitse sanoa itse kovin paljon, mutta voin kuunnella heitä, Heikkilä toteaa.
Ågren-Hakala kertoo huomanneensa, että eläkkeeltä töihin palanneen roolissa työn kuormittavuus on kevyempi myös siksi, ettei töitä tarvitse pohtia niin paljon jälkeenpäin.
– Tuntuu, että vakihenkilökunta vie töitään kotiin. Se on ajan mittaan raskasta.
Luottamus rokotteisiin
Rokotevastaisuus ei juuri näy Ågren-Hakalan eikä Heikkilän töissä. Todennäköisesti syy on se, että vastaanotolle tulija on jo päättänyt ottaa rokotteen, Ågren-Hakala miettii.
– Olen myös tukenut joitain sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet vielä hiukan epävarmoja asiasta tullessaan hakemaan rokotetta, Ågren-Hakala sanoo.
Vastaanottoajat ovat lyhyitä, joten kovin pitkiin ja syvällisiin keskusteluihin ei ole mahdollisuutta.
– Mielestäni tilanteessa pitää kantaa myös yhteiskunnallinen vastuu, mutta niitä keskusteluja ei ehdi käymään rokottamisen yhteydessä.
Ågren-Hakalan oma luottamus rokotuksiin pohjaa, ei vähiten, työkokemukseen.
– Rokotukset ovat olleet niin merkittävä osa työtäni ja urani aikana olen ollut ottamassa käyttään useita uusia rokotteita, joten luottamukseni rokotuksiin on syvässä.
Sama luottamus on Heikkilälläkin.
– Lapsena sain ensimmäiset rokotukseni, sillä olen syntynyt 1950-luvulla. Siitä on menty valtavasti eteenpäin ja olemme rokotuksilla saaneet hallintaan useita sairauksia, Heikkilä sanoo.
Tekijöitä tarvitaan
Kukaan ei tiedä, miten kauan pandemia kestää ja mitä tapahtuu, mutta Margot Heikkilä ja Karin Ågren-Hakala sanovat, että töissä ollaan niin kauan kuin tarvitsee.
– Autan niin kauan kuin tarvitsee, sillä tämä työ on mielekästä. Nyt on viimein alettu rokottaa perusterveitä lapsia ja toivon, että sen myötä tartuntamäärät laskevat vähitellen. Mutta ei minulla tietenkään mitään kristallipalloa ole, Heikkilä sanoo.
– Jotkut asiakkaat ovat kysyneet, koska neljäs rokote tulee ja tuleeko sitten vuosittaiset rokotukset kuin influenssassa. Mutta sitä on mahdoton tietää, Ågren-Hakala toteaa.
Niin kauan kuin massarokotuksia järjestetään, rokottamaan tarvitaan kaikka osaajia. Ågren-Hakala kehottaa kaikkia eläkeläisiä, jotka vain voivat, mukaan työhön.
– Jos on vielä eläkkeellä olevia terveydenhuollon ammattilaisia, jotka haluaisivat tulla töihin, ottakaa yhteyttä oman kunnan terveydenhuoltoon ja ilmaiskaa halunne.
Ylen uutisia koronatilanteesta voi seurata täältä.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 18. tammikuuta kello 23 asti.