Koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuollon kuormitusta ratkotaan uudella kuraattorien ja koulupsykologien henkilöstömitoituksella.
Mitoituksen mukaan perusopetuksessa ja toisella asteella yhdellä kuraattorilla tulisi olla enintään 670 oppilasta huolehdittavanaan.
Lakiuudistus henkilöstömitoituksesta astui voimaan tämän vuoden alusta.
Suomessa koulukuraattorien oppilasmäärä on vaihdellut alle seitsemästä sadasta pariin tuhanteen oppilaaseen ja toimipisteiden määrä yhdestä pariinkymmeneen toimipisteeseen.
Uusia koulukuraattoreita koulutetaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksella. Kuraattoriopiskelijoita opettava sosiaalialan lehtori Hanna-Leena Lipsanen pitää uutta kuraattorimitoitusta oikeasuuntaisena.
– On se parempi kuin ei mitään. Minulla oli kuraattorina työskennellessäni yksi koulu, jossa oli yli 670 oppilasta ja sen lisäksi vielä kaksi muuta koulua.
Ammattijärjestö haluaa kuraattorimitoitusta alemmaksi
Hanna-Leena Lipsasella on kuraattorikokemusta seitsemän vuoden ajalta.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia esittää kuraattorimitoituksen alentamista tulevaisuudessa korkeintaan 500 oppilaaseen.
Mitä vähemmän oppilaita on yhden kuraattorin vastuulla, sen parempi. Näin ajattelee kuraattoriopiskelija Nora Kankkunen.
– Silloin kuraattoreilla ja koulupsykologeilla olisi voimia ja aikaa tehdä myös yhteisöllistä oppilashuoltotyötä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi viime syksynä 10 miljoonaa euroa erityisavustuksia opiskeluhuoltoon yli sadalle (120) kunnalle. Esimerkiksi Savonlinna käyttää saamansa lähes 80 000 euroa yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistamiseen palkkaamalla kolme hankekuraattoria.
Oppilaiden ja opettajien aika kortilla
Savonlinnalainen Nora Kankkunen teki yhteensä 10-viikkoisen kuraattoriharjoittelun kolmella eri kouluasteella viime keväänä. Hän haluaisi kehittää yhteisöllistä oppilashuoltoa.
– Tykkäisin opettaa tunnetaitoja oppilaille ja tehdä itseäni sillä tavalla tutuksi, että he uskaltaisivat tulla minun luokse, jos tulee jotain ongelmia.
Tällä hetkellä opettajataustainen Kankkunen tekee musiikin opettajan sijaisuutta. Kuraattoriharjoittelun aikana ja opettajan työssä hän on kiinnittänyt huomiota oppilaiden ja opettajien jaksamiseen.
– Vaatimukset ovat kasvaneet kaikilla viime vuosina, Kankkunen sanoo.
Kuraattorien arki on usein hektinen ja kuormittunut. Hanna-Leena Lipsasen mielestä kouluissa on tarvetta myös monipuolisemmalle tuelle. Kouluissa voi työskennellä esimerkiksi koulunuorisotyöntekijä.
– Minusta psykiatrinen sairaanhoitaja olisi kouluihin hyvä lisä. Kouluterveydenhoitajan aika menee terveystarkastuksissa, eikä hänellä riitä resurssit muuhun, Lipsanen sanoo.
Kysyntä kuraattoriopiskelijoista on kova
Savonlinnassa käynnistyi uusi kouluhyvinvointiin erikoistuva sosionomikoulutus puolitoista vuotta sitten. Hanna-Leena Lipsanen aloitti kuraattorikoulutuksen opettajana tämän vuoden alussa.
Kysyntä kuraattoriopiskelijoista on kova. Työelämälähtöisen koulutuksen harjoittelujaksojen osuus on lähes kolmannes opintojen kokonaiskestosta. Lipsanen pitää kentältä saatavaa osaamista ensisijaisen tärkeänä.
– Pisin työharjoittelu tehdään kouluilla, koska koulutuksessa erikoistutaan koulukuraattorin työhön.
Nora Kankkunen on suunnitellut tekevänsä opinnäytetyönsä yhteisölliseen opiskeluhuoltoon ja tunnetaitoihin liittyen.
– Kuraattorille olisi hyvä jäädä aikaa ja voimia tehdä itsensä näkyväksi ja vaikuttaa koko koulun hyvinvointiin. Yhteisöllisestä opiskeluhuoltotyöstä hyötyy koko koulu.
Opiskeluhuollon järjestämisvastuu uusille hyvinvointialueille
Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta uusille hyvinvointialueille ensi vuoden alusta alkaen. On mahdollista, että joillakin hyvinvointialueilla koulukuraattoreille ollaan siirtämässä myös sosiaalihuoltolain mukaisia virkatehtäviä.
Hanna-Leena Lipsanen arvelee, että kuraattorin työhön yritetään sisällyttää lisää sosiaalityötä, esimerkiksi palvelutarpeen arviointia.
– Myös lastensuojelutyötä saatetaan lisätä. Minusta se on ristiriidassa tämänhetkisen koulukuraattorin työnkuvan kanssa.
Koulukuraattorit ovat olleet huolissaan kuraattorityön muuttumisesta hyvinvointialueiden myötä. Pelkona oli, että kuraattorit lähtisivät pois kouluilta hyvinvointikeskuksiin ja kauemmas. Siitä nousi äläkkä: kuraattorit ilmaisivat huolensa ja heitä kuultiin.
– Miten pikkuoppilaat olisivat löytäneet tiensä kuraattorin luokse? Nyt onneksi näyttää siltä, että kuraattorit säilyvät kouluilla, Lipsanen sanoo.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 22.1. klo 23 saakka.
Lue myös:
Lukiolaista kalvaa huoli tulevasta – hänellä on tuleville sotepäättäjille selkeä toive
Koulukuraattoreiden määrään vähimmäismitoitus – Lahteen palkataan 10 uutta kuraattoria
Oppilaat joutuvat jonottamaan koulupsykologille pahimmillaan yli vuoden: "Ihan absurdia"