Kuusamossa syntynyt ja lähettimellä varustettu maakotka Klasu on ammuttu Ukrainassa.
Klasu lähti muuttomatkalle syyskuun lopussa. Marraskuussa linnun päivämatkat lyhenivät ja se näytti asettuvan talvehtimaan Ukarainaan Kiovan lähelle. Joulukuun alussa Klasun paikannukset tulivat jatkuvasti samasta pisteestä ja lähettimen lämpötila laski, mikä viittasi lähettimen pudonneen tai linnun kuolleen.
BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen kertoo, että Ukrainan BirdLife kävi hakemassa kuolleen linnun ja röntgenkuvissa kävi ilmi, että lintu on joutunut ammutuksi.
– Tapahtumien kulkua ei pysty Ukrainan olosuhteissa nyt tarkemmin jäljittämään. Tarkoituksella se on ammuttu, eikä se Itä-Euroopassa ole niin tavatonta, että tällaista edelleen tapahtuu. Tekijää ei saada vastuuseen.
Klasu löytyi viime kesänä Etelä-Kuusamosta. Maakotkan poikanen rengastettiin ja varustettiin BirdLifen keräämin lahjoitusvaroin satelliittilähettimellä, jotta sen muuttomatkaa voitaisiin seurata. Koiraspoikanen nimettiin Klasuksi.
Nuoret maakotkat talvehtivat pääosin itäisessä Euroopassa, etenkin Valko-Venäjällä ja Ukrainassa. Osa muuttaa talveksi Ruotsiin ja osa talvehtii eteläisessä Suomessa esimerkiksi haaskaruokintojen turvin. Vanhemmat ikäluokat pysyttelevät lähempänä pesimäalueitaan.
– Klasu noudatti aika perinteistä kotkien muuttoreittiä, Itä-Suomea seuraten, Karjalan kannakselta etelään Venäjän ylitse, Toivanen toteaa.
Laiton tappaminen on tärkeimpiä petolintujamme uhkaavia tekijöitä niiden muuttomatkan varrella ja talvehtimisalueilla. Tunnettuja vaaranpaikkoja ovat esimerkiksi Malta, Sisilia ja Libanon. Myös maakotkien rengaslöydöt kertovat lukuisten lintujen tulleen tapetuksi etenkin Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Menneinä vuosikymmeninä lintuja on tapettu myös Suomessa.
Nuoruusvuosien muuttomatkoista selvinneet maakotkat voivat elää hyvin vanhoiksi. Vanhin pesäpoikasena Suomessa rengastettu maakotka ehti elää yli 34 vuotta.
BirdLifen satelliittilähettimellä on varustettu myös Jykäksi nimetty aikuinen merikotka. Se on juuri palannut Suomeen talvehtimisalueeltaan Ruotsista. Jykän vaiheita voi seurata BirdLifen verkkosivuilla.