Jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, se yrittäisi todennäköisesti laajentaa sotaa Itä-Ukrainassa tai hankkia maayhteyden Krimille.
Venäjä voi myös tehostaa Ukrainan painostusta ydinaseiden siirrolla ja ei-sotilaallisilla toimilla.
Näin uskoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja Petteri Kajanmaa. Yle pyysi häntä arvioimaan Venäjän sotilaallisia mahdollisuuksia Ukrainassa.
Venäjä on kerännyt Ukrainan vastaiselle rajalle Kajanmaan tietojen mukaan nyt noin 120 000–150 000 sotilasta. Osa Venäjän sotilaista on saapunut sotaharjoituksiin Valko-Venäjän puolelle.
Jos Venäjä päättää käyttää sotilaallista voimaa, Kajanmaan mukaan sillä on seuraavat vaihtoehdot:
Sotilaallisen voimankäytön todennäköisyys on eri asia. Siitä esitetään hyvin ristiriitaisia arvioita.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden uskoo, että Venäjä hyökkää Ukrainaan. Keskiviikkona myös Viron puolustusvoimien komentaja Martin Herem arvioi, että sota on paljon diplomaattista ratkaisua todennäköisempi.
Kajanmaa on kuitenkin toista mieltä.
– Kaikki merkit viittaavat siihen, että Venäjällä on mahdollisuus toteuttaa (sotilaallinen) operaatio. Pidän sitä kuitenkin epätodennäköisenä, Kajanmaa sanoo.
Syy malttiin löytyy politiikasta.
Hyökkäyksellä on vaikea saavuttaa poliittisia tavoitteita
Kajanmaan mukaan Venäjällä on Ukrainan suhteen selvä poliittinen tavoite.
– Venäjä tavoittelee Ukrainan nöyrtymistä. Venäjä haluaa, että länsi hylkäisi Ukrainan, Kajanmaa sanoo.
Käytännössä se tarkoittaa, että Venäjä haluaa päästä määräämään Ukrainan politiikasta. Se haluaa estää Ukrainan ja lännen lähentymisen. Samalla Venäjä haluaa pönkittää suurvalta-asemaansa ja luoda länttä vastaan puskurivyöhykkeen.
Venäjä pystyisi kyllä raunioittamaan Ukrainan, mutta entä jos länsi ei kuitenkaan hylkää Ukrainaa? Kajanmaa kysyy.
– Venäjä joutuisi joko lisäämään kierroksia tai kärsimään arvovaltatappion, Kajanmaa sanoo.
Sotimalla ei liioin kerätä suosiota. Lännen rintama Ukrainan tueksi tiivistyisi, ellei Ukraina tekisi sodassa suuria virheitä.
Sota sekä lännen pakotteet tulisivat Venäjälle myös todella kalliiksi.
– Vaikka Venäjän talous ei ole erityisen huonossa kunnossa, se ei kestäne tällaista, Kajanmaa arvioi.
Koska poliittisten tavoitteiden saavuttaminen sotimalla on niin epävarmaa, sotilaallisen voimankäytön kynnys on Kajanmaan mielestä edelleen korkea.
– Eri asia on se, kuinka rationaalisena päätöksentekijänä pidämme Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia tai Venäjän hallintoa tällä hetkellä, Kajanmaa kysyy.
Kremlin kyvyttömyyttä rationaaliseen päätöksentekoon Kajanmaa pitää varteenotettavana riskinä.
Hyökkäyksen onnistuminen olisi epävarmaa
Vaikka Venäjä ajattelisi hyökkäyksen olevan järkevää, sotilaallisten tavoitteiden onnistuminen ei olisi mitenkään varmaa.
Venäjä nostaa joukkojensa määrää jatkuvasti, mutta nykyisellään ne riittävät vain rajalliseen operaatioon, Kajanmaa muistuttaa. Ukraina on pinta-alaltaan niin suuri maa, Venäjän jälkeen Euroopan toiseksi suurin.
Koko Ukrainan valtaamiseksi tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän sotilaita. Ukrainassa on myös useita suurkaupunkeja, joiden valvominen olisi miehittäjälle painajaismaista.
Kaiken lisäksi Ukrainan asevoimat on nykyisin paljon vahvempi kuin vuonna 2014, jolloin Venäjä valtasi Krimin ja lietsoi sodan myös Itä-Ukrainaan.
Läntinen aseapu Ukrainalle kasvaa jatkuvasti. Kajanmaa nostaa esimerkiksi Britannian Ukrainalle tällä viikolla lennättämät panssarintorjuntaohjukset.
– Aika sotii Venäjää vastaan, Kajanmaa uskoo.
Kajanmaa: Hyökkäys Itä-Ukrainassa ei vielä laukaisisi vastatoimia
Venäjällä on Kajanmaan mukaan kolme mahdollista hyökkäyssuuntaa. Pohjoisesta tavoitteena olisi pääkaupunki Kiova. Keskeltä eteneminen voisi pohjustaa koko maan valtausta.
Etelässä Mustanmeren rannalla hyökätessään Venäjä varmistaisi Asovanmeren ja Mustanmeren pohjukan hallinnan. Hyökkäys voisi ulottua Moldovan rajalle asti.
Mitä pidemmälle länteen Venäjä etenisi, sen vaikeammaksi sota kuitenkin muuttuisi. Nato-maat tuskin seuraisivat toimettomana Venäjän joukkojen lähestymistä.
Helpointa hyökkäys olisi Itä-Ukrainassa. Kajanmaa uskoo, että siellä Venäjä voisi kiihdyttää vuodesta 2014 asti jatkunutta sotaa ilman, että se laukaisisi länsimaiden merkittäviä vastatoimia.
Siksi juuri Itä-Ukrainan operaation kiihdyttäminen olisi Kajanmaan mukaan todennäköisin hyökkäysvaihtoehto. Samalla suunnalla Venäjä voisi yrittää vallata maayhteyden Krimin niemimaalle.
Hyökkäys voisi alkaa ilman varoitusta. Kajanmaan mielestä Venäjä ei tarvitsisi hyökkäyksen aloittamiseksi mitään Mainilan laukausten tyyppistä veruketta, ellei sitten haluaisi erityisesti perustella sotaa kotiyleisölleen.
Lännessä Venäjän selityksiä Venäjän itse tehtailemasta provokaatiosta ei kuitenkaan uskottaisi.
Mihin nyt kannattaa kiinnittää huomiota?
Kajanmaa ei usko tilanteen kärjistyvän ainakaan heti. Hän pitää erityisesti silmällä miten Valko-Venäjän kanssa sovitut sotaharjoitukset päättyvät helmikuun lopulla.
Kajanmaa kehottaa seuraamaan tiettyjä merkkejä – erityisesti sitä, kutsuuko Venäjä palvelukseen reserviläisiä.
Nyt Ukrainan vastaisella rajalla on vain ammattisotilaita ja varusmiehiä, mutta laajamittainen hyökkäys vaatisi tukea reservistä. Liikekannallepanosta ei kuitenkaan näy mitään merkkejä.
Toiseksi Kajanmaa kiinnittäisi huomiota siihen, onko sodan tukiorganisaatio riittävä. Sodankäynti vaatii paljon polttoainetta, ampumatarvikkeita ja lääkintähuoltoa. Venäjä on tosissaan sitten kun riittävä tuki on järjestetty.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 22. tammikuuta klo 23.00 asti.
Lue lisää: